GMO-vapaudesta markkinavaltti Suomelle
- Suomi voisi hyödyntää puhtausimagonsa maataloustuotteiden
markkinoinnissa nykyistä paljon paremmin. Tähän kannattavaan imagoon
täytyy kuulua GMO-vapaus. Bulkkituotannossa me emme pysty
kilpailemaan, toteaa kaupallinen neuvos Seppo Koivula GMO-vapaa Suomi
-kampanjan järjestämässä seminaarissa.
- Suomalaisen maataloustuotannon maine romahtaisi olemattomiin yhdessä
yössä, jos täällä alettaisiin viljelemään gm-lajikkeita, harmittelee
MTK-Uusimaan puheenjohtaja Kallepekka Toivonen. MTK-Uusimaa on
kehottanut viljelijöitään pysymään gm-vapaana. - MTK on laittanut
tässä päänsä pensaaseen eikä halua aiheesta keskustelua. Se ei palvele
tuottajien eikä kuluttajien etua, kritisoi Toivonen.
Rinnakkaiselolakiprojektin vetäjä Kirsi Heinonen MMM:stä kommentoi
Maatilan Pellervolle, että geenimuuntelun tulemisessa ei ole mitään
uutta, koska vastaavanlaiset säädökset luotiin luomutuotannon
tullessa. Luomuviljelijä Jukka Lassila ihmettelee, miksi rinnastaa
rinnakkaiselokysymyksissä luomua ja gm-tuotantoa? - Luomuaineksien
sekoittuminen tavanomaiseen ei vaadi merkintää. Gm-aineksien
kontaminaatio aiheuttaa merkintäpakon ja vie maineen gm-vapaalta
tuotannolta vuosikausiksi. Gmo-laista täytyy saada järkevä.
Mehiläishoitajat ovat myös hyvin huolestuneita oman elinkeinonsa
puolesta. Mehiläiset kuljettavat gm-siitepölyä kilometrien päähän ja
gm-saastunta tapahtuu hyvin helposti. - Saksassa hunajantuottajat ovat
joutuneet oikeudenkäynteihin, koska hunajaan on sekoittunut siitepölyä
myös gm-lajikkeista, jotka ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön.
Tuottajat ovat joutuneet hävittämään gmo-saastuneita satojaan, kertoo
Ari Seppälä Suomen mehiläishoitajain liitosta.
Suomeen todennäköisimmin ensimmäisenä viljelyyn tuleva gm-lajike on
gm-tärkkelysperuna, jota käytettäisi paperiteollisuudessa ja
prosessijätettä rehuna. - Sellaista ennakkotapausta ei saa tulla, että
gm-lajike, jota ei ole hyväksytty elintarvikkeeksi, kiertää
kuluttajien lautaselle rehun kautta, korostaa Vihreiden
kansanedustaja Heidi Hautala.
- Geenitekniikka perustuu vanhentuneeseen tieteelliseen teoriaan eikä
sen turvallisuutta ole todistettu, muistuttaa solubiologi Liisa
Kuusipalo. - Gm-rehua syöneen sian lihasta löytyy muunneltuja geenejä,
kommentoi Kuusipalo keskustelua gm-rehulla tuotetusta lihasta.
Annikka Marniemi Suomen kuluttajaliitosta kannustaa yrityksiä
merkitsemään gmo-vapaalla rehulla tuotetut lihatuotteet. - Kuluttaja
haluaa puhtaita tuotteita. Gm-aineksia sisältävät tuotteet eivät tuo
mitään uutta kuluttajalle, toteaa Marniemi. Keskustan kansanedustaja
Anne Kalmari teki syksyllä 2007 lakialoitteen, että gm-rehulla
tuotetut lihatuotteet olisi pakko merkitä. GMO-vapaa Suomi
-seminaarista hän sai keskisuomalaiselle maatilalleen mukaansa
GMO-vapaa tila -kyltin, koska halusi julistaa sen GMO-vapaaksi.
Lisätietoja ja seminaariesitelmät tiedostoina:
Elisa Niemi, elisa.m.niemi@gmail.com, 040 0534003
Valokuvia:
Markku Rämö, mramo@jippii.fi, 050 5002775
www.gmovapaa.fi