GM-rinnakkaiselo lakiehdotus ongelmallinen
GMO-vapaa kiertue Tuusulassa 15.7.
- Jos gm-viljelyyn lähdetään, paluuta ei ole. Maan puhdistuminen geenimuunnellusta aineksesta kestää vuosia, tietävät myös esimerkiksi Brasiliassa takaisin parempihintaiseen ja jopa parempisatoiseen gm-vapaan soijan tuotantoon haikailevat. Suomen maatalouden kilpailuetu on laatu, ei bulkkituotanto, toteaa Uudenmaan MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Kalle-Pekka Toivonen.
GMO-vapaa kiertue vieraili tiistaina Tuusulassa Lassilan ja Kaukon luomutilalla, luovutti GMO-vapaa -kyltin ja liitti tilat GMO-vapaaseen rekisteriin. Hyrylässä pidetyn keskustelutilaisuuden jälkeen vielä kaksi isäntää halusivat kyltin ja liittyä rekisteriin, jota GMO-vapaa Suomi -kampanja ylläpitää. Suomessa 11 kuntaa, esim. KUUMA-kunnat, ovat julistautuneet ruokahankinoissaan GMO-vapaiksi.
GMO-vapaat alueet edistävät mahdollisuuksia pitää tuotantoa puhtaana kontaminaatioista ja ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että viljelijät haluavat pitää tilansa GMO-vapaana. - Maiden pitäminen GMO-vapaana on tärkeää myös sen perinteen vuoksi, että maatila halutaan luovuttaa vähintään yhtä hyvässä kunnossa seuraavalle sukupolvelle, toteaa viljelijä Pentti Mattila.
- Gm-viljelystä voi lyhytnäköisesti olla hyötyä suurempina satoina tai alhaisempina tuotantokustannuksina, mutta näiden perässä ei kannata juosta, koska riskinä voi olla koko ekosyteemin järkkyminen, toteaa Jaakko Holsti Uudenmaan MTK:n johtokunnasta.
Solubiologi Liisa Kuusipalo toteaa alustuksessaan, että jotkut gm-yhtiöiden etukäteen vähättelemistä riskeistä ovat jo toteutuneet: - Gm-rapsi on risteytynyt niin luonnonkasvien kuin viljelykasvienkin kanssa ja siitä on tullut hankala rikkakasvi Kanadassa.
Rinnakkaiselolain työryhmässä mukana oleva Esa Partanen kertoo, että syyskuun alkuun mennessä kommentoitavassa lakiehdotuksessa on vielä kehitettäviä kohtia: - Gm-viljelyn aloittavan tulisi olla tilanaapureille ilmoitusvelvollinen. - Tämä lisäisi tarpeellista viljelijäkeskustelua, totesi luomutarkastaja Aulis Lassila GMO-vapaan kiertueen edellisenä päivänä Pernajassa.
- Eräs lakiehdotuksen epäkohdista on myös se, että valtio korvaisi gm-kontaminaation. Minä en veronmaksajana halua tukea agrobisnesyhtiöiden voitontavoittelua, toteaa Marika Lohi, yksi GMO-vapaan kiertueen järjestäjistä. Itse lakiehdotuksessakin todetaan, että gm-lajien sekoittumista muihin viljelykasveihin ei voida estää.
Seppo Koivula MMM:n vilja-alan yhteistyöryhmästä toteaa, että Suomella olisi hyvät mahdollisuudet hyötyä GMO-vapaudesta, koska tuotantomme on muutenkin merkittävästi massatuotantoa puhtaampaa.
Lisätietoja: Elisa Niemi, elisa.m.niemi@helsinki.fi, 040 0534003
www.gmovapaa.fi