Viljelijät viimekädessä päättävät otetaanko Suomessa viljelyyn geenimuunneltuja kasveja. Julista oma maa- ja/tai metsätilasi GMO-vapaaksi!

Tilaamalla myös GMO-vapaa kyltin ja pystyttämällä sen pihaasi tai näkyvälle paikalle tien viereen, voit ilmaista mielipiteesi siitä, kannattaako Suomen ainakaan vielä ottaa gm-kasveja viljelyyn. Mikä saa viljelijät pystyttämään kylttejä, pohditaan Nuorten Luonnossa.

GMO-vapaalla kiertueella heinäkuussa 2008 kampanjamme jakoi yli 20 GMO-vapaata kylttiä maataloille Etelä-Suomessa. Sen jälkeen on liittynyt rekisteriin lisää maatiloja. Esimerkiksi keskustan kansanedustaja Anne Kalmari päätti julistaa keskisuomalaisen kotitilansa GMO-vapaaksi GMO-vapaa Suomi -seminaarin yhteydessä lokakuussa 2008 ja kehottaa muitakin tiloja julistautumaan.

Kumpikaan kahdesta käytetyimmästä metsäsertifikaatista ei hyväksy geenimuunneltuja puulajikkeita.

Hunajan tuotanto uhattuna

Hunajan tuottajille geenimuunneltujen puulajikkeiden siitepöly on erityisen ongelmallista siksi, että puulajikkeet eivät ole saaneet elintarvikelupaa. Jos näiden siitepölyä löytyy hunajasta, se on siis elintarvikkeeksi kelpaamatonta. Saksassa hunajantuottajat ovat parhaillaan pulassa teollisuuskäyttöön muunnellun maissin vuoksi.

Myös ruokakasvien gm-viljely on suuri uhka hunajan tuotannolle ja Suomen mehiläishoitajain liitto on muun muassa tiedotuksessaan ja GMO-vapaa Suomi -seminaarissa halunnut tuoda asiaa esille.

Viljelijä, haluatko tehdä enemmän?

Lähetä kirje kansanedustajalle!

Hyvä kansanedustaja,

Geenimuunneltujen kasvien ja gm-vapaiden lajikkeiden rinnakkaiselo ei ole mahdollista. Tämän todistavat Saksassa ja Espanjassa meneillään olevat oikeudenkäynnit, joissa viljelijät ja hunajantuottajat yrittävät puolustaa elinkeinoaan gm-kontaminaatiolta. Suomessa tulee "rinnakkaiselon" lakiesitys pian eduskuntaan. Mitä sinä vaadit lailta?

Vaaditko, että Suomessa säilyy oikeus tuottaa gmo-vapaita tuotteita? Vaaditko, että suomalainen ruoka on turvallista?

Tuore itävaltalaistutkimus havaitsi lisääntymisongelmia gm-maissilla ruokituilla hiirillä, ja maksa- sekä pernavaurioita on havaittu useissa aiemmissa kokeissa. Gm-lajikkeet ovat tähän mennessä lisänneet torjunta-aineiden käyttöä ja viljelijät haluavat siirtyä takaisin tavanomaiseen tuotantoon korkeiden kustannuksien takia esimerkiksi Latviassa (MT 7.11.). Yhdysvalloissa laadukasta tavanomaista siementä ei ole enää saatavilla yhtiöiden taktikoinnin takia ja glyfosaattiresistentit rikkakasvit jylläävät.

Luonnosta ei saa poistettua muuntogeenejä. Esimerkiksi Meksikossa arvokkaat perinteiset maissilajikkeet ovat sekoittuneet gm-lajikkeiden kanssa. Ilmastonmuutoksen takia joka puolella maapalloa tarvitsemme käyttöön monipuolisen perimän, jotta muuttuviin olosuhteisiin voidaan jalostaa uusia viljelylajikkeita. Perinteisillä jalostuskeinoilla on saatu gm-tekniikkaa nopeammin jalostettua muun muassa A-vitamiinipitoisempi riisi.

Suomen ei kannata ottaa viljelyyn edes siitepölyltään steriiliä gm-tärkkelysperunaa: tärkkelystä on ehkä vain yksi prosentti enemmän, mutta myyrien ja bakteerien avulla luonnossa leviävät muuntogeenit voivat aiheuttaa arvaamattomia ongelmia. Riski ei ole kannattava. Gmo-vapaus on markkinavaltti ja mahdollistaa aidon puhtausimagon ja luomutuotannon tulevaisuuden.

Keskustelua ja aitoa eettisyys- ja talouspohdintaa toivoen,

Ville Viljelijä
Viljala

Lisää tietoa esimerkiksi:
www.gmovapaa.fi