Kauppojen gm-tuotteet

Gm-rehua käytetään Suomessa jonkin verran

Geenimuunneltuja kasveja on Suomessa eniten gm-tuontirehun muodossa. Maahantuodusta rehusoijasta vajaat 45 prosenttia oli geenimuunneltua vuonna 2014. Ennen vuotta 2013 gm-rehun osuus pysytteli 10-20 prosentissa. 

Gm-rehua saattaa olla käytetty ainakin Atrian, HK:n, Järvi-Suomen portin ja Poutun sianliha- ja broilerituotteissa. Näiden lihatalojen tuottajia ei ole ohjeistettu gm-rehun käytöstä. Gm-soijaa on myös kalkkunoiden ja munijakanojen rehuissa. Lisäksi gm-soijaa syötetään turkiseläimille.

Gm-rehuun törmää välillisesti myös ulkomaisessa tuontiruoassa: sian- ja siipikarjanlihassa, kananmunaa sisältävissä tuotteissa ja maitotuotteissa, kuten tuontijuustoissa ja -jukurteissa. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Puolassa ja Baltian maissa kasvatetuille eläimille on hyvin todennäköisesti syötetty gm-rehua. Norjassa ja Ruotsissa gm-rehua ei käytetä.

Gm-kasveja sisältävässä rehusäkissä on asiasta merkintä EU-lainsäädännön mukaisesti. Läpinäkyvyys loppuu kuitenkin siihen. Eläintuotteiden pakkauksissa gm-rehun käyttöä ei tarvitse kertoa.

Gm-soijan maahantuonti Suomeen alkoi kesäkuussa 2007, jolloin LSO osuuskunta (nykyään osa HKScan-konsernia) ryhtyi toimittamaan sitä sianlihan sopimustuottajilleen. Käyttö laajeni keväällä 2013, kun Suomen Rehu ja Raisioagro ilmoittivat, että ne alkavat ostaa gm-soijaa sikojen ja siipikarjan rehuihinsa. Myös monet pienemmät rehunvalmistajat käyttävät gm-soijaa.

Suomalaisista liha-alan yrityksistä Kivikylä, Pajuniemi ja Perniön liha ovat ilmoittaneet, että niiden sopimustuottajat eivät käytä gm-rehua. Tapola takaa, että heidän raakalihavalmisteisiinsa käytetty sianliha on gmo-vapaata. Saarioinen on kertonut, että gm-rehua ei ole käytetty sen broilerituotteissa. Snellmanin myymä sian- ja naudanliha ovat gmo-vapaita, mutta siipikarja saattaa olla gm-rehulla ruokittua.

Kotimainen maidontuotanto on kokonaan gmo-vapaata. Myös luomutuotanto kokonaisuudessaan on gmo-vapaata.

Gm-kasveja sisältävät tuotteet

Suomessa ei ole myynnissä geenimuunnelluista kasveista suoraan valmistettuja elintarvikkeita, muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos jonkin raaka-aineen gm-sisältö ylittää 0,9 prosenttia, se pitää ilmoittaa tuoteselosteessa. Pitoisuus lasketaan kustakin raaka-aineesta erikseen: jos esimerkiksi suklaapatukan sisältämästä soijalesitiinistä yli 0,9 % on geenimuunneltua, se on kerrottava pakkauksessa. 

Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta erilailla tuotettuja raaka-aineita menee sekaisin. Elintarvikkeista löytyy hyvin yleisesti pieniä, alle prosentin, gm-pitoisuuksia. Tullilaboratorio on tutkinut muuntogeenisten ainesten esiintymistä elintarvikkeissa satunnaisotannalla vuosina 1999–2013. Valvonta on nyt lopetettu koska löydöksiä oli harvakseltaan. Kunakin vuonna noin 40 prosentista soijaa tai maissia sisältäviä elintarvikkeita on löytynyt gm-ainesta. Pitoisuus on miltei aina alittanut merkintärajan (0,9 %).

Gm-pitoisuuksia on jäljitetty muun muassa Yhdysvalloista tuoduista soija- ja maissituotteista. Soijaa ja maissia käytetään hyvin monissa valmisruoissa, kuten vauvanruoissa, leivonnaisissa, makeisissa ja lihatuotteissa.

Varmin tapa välttää gm-soijaa ja gm-maissia on hankkia nämä tuotteet luomutuotteina, samoin niitä sisältävät einekset. Joissakin harvoissa soija- ja maissituotteissa on merkintä "ei geenimuunneltua", "GMO-free" tai vastaava teksti muulla kielellä.

Merkintäraja 0,9 % on säädetty sitä silmällä pitäen, että geenimuunneltujen ja muiden tuotteiden erillään pito ei tule liian kalliiksi. Matalampikin raja-arvo olisi ollut mahdollinen. Tekniikan puolesta elintarvikkeista voidaan rutiininomaisesti ja melko edullisesti määrittää 0,1 prosentin gm-pitoisuuksia. Myös eläimistä on mahdollista havaita, onko niille syötetty gm-rehua vai ei. 

Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa siitä, missä geenimuunneltua puuvillaa käytetään. Kuitujen alkuperää ei tarvitse merkitä kaupoissa myytäviin tuotteisiin. Jos puuvillaa ei ole sertifioitu luomu- tai reilun kaupan tuotteeksi (tai merkitty erityisellä non-gmo -tunnuksella), se on melko todennäköisesti gm-puuvillaa. Noin 80 prosentilla maailman puuvillapelloista kasvatetaan gm-puuvillaa, kertoo gm-alan yritysten rahoittama ISAAA.