Kauppojen gm-tuotteet

Gm-rehua käytetään monilla eläintiloilla

Geenimuunneltuja kasveja on Suomessa eniten gm-tuontirehun muodossa. Maahantuodusta rehusoijasta vajaat 45 prosenttia oli geenimuunneltua vuonna 2016. Ennen vuotta 2013 gm-rehun osuus pysytteli 10-20 prosentissa. 

Gm-rehua saattaa olla käytetty ainakin Atrian, HK:n, Järvi-Suomen portin ja Poutun sianliha- ja broilerituotteissa. Näiden lihatalojen tuottajia ei ole ohjeistettu gm-rehun käytöstä. Gm-soijaa on myös kalkkunoiden ja munijakanojen rehuissa. Lisäksi gm-soijaa syötetään turkiseläimille.

Gm-rehuun törmää välillisesti myös ulkomaisessa tuontiruoassa: sian- ja siipikarjanlihassa, kananmunaa sisältävissä tuotteissa ja maitotuotteissa, kuten tuontijuustoissa ja -jukurteissa. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Puolassa ja Baltian maissa kasvatetuille eläimille on hyvin todennäköisesti syötetty gm-rehua. Norjassa ja Ruotsissa gm-rehua ei käytetä.

Gm-kasveja sisältävässä rehusäkissä on asiasta merkintä EU-lainsäädännön mukaisesti. Läpinäkyvyys loppuu kuitenkin siihen. Eläintuotteiden pakkauksissa gm-rehun käyttöä ei tarvitse kertoa.

Gm-soijan maahantuonti Suomeen alkoi kesäkuussa 2007, jolloin LSO osuuskunta (nykyään osa HKScan-konsernia) ryhtyi toimittamaan sitä sianlihan sopimustuottajilleen. Käyttö laajeni keväällä 2013, kun Suomen Rehu ja Raisioagro ilmoittivat, että ne alkavat ostaa gm-soijaa sikojen ja siipikarjan rehuihinsa. Myös monet pienemmät rehunvalmistajat käyttävät gm-soijaa.

Suomalaisista liha-alan yrityksistä Kivikylä, Pajuniemi ja Perniön liha ovat ilmoittaneet, että niiden sopimustuottajat eivät käytä gm-rehua. Tapola takaa, että heidän raakalihavalmisteisiinsa käytetty sianliha on gmo-vapaata. Saarioinen on kertonut, että gm-rehua ei ole käytetty sen broilerituotteissa. Snellmanin myymä sian- ja naudanliha ovat gmo-vapaita, mutta siipikarja saattaa olla gm-rehulla ruokittua.

Kotimainen maidontuotanto on kokonaan gmo-vapaata. Myös luomutuotanto kokonaisuudessaan on gmo-vapaata.

Gm-kasveja sisältävät tuotteet

Suomessa ei ole myynnissä geenimuunnelluista kasveista suoraan valmistettuja elintarvikkeita, muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos jonkin raaka-aineen gm-sisältö ylittää 0,9 prosenttia, se pitää ilmoittaa tuoteselosteessa. Pitoisuus lasketaan kustakin raaka-aineesta erikseen: jos esimerkiksi suklaapatukan sisältämästä soijalesitiinistä yli 0,9 % on geenimuunneltua, se on kerrottava pakkauksessa. 

Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta erilailla tuotettuja raaka-aineita menee sekaisin. Elintarvikkeista löytyy hyvin yleisesti pieniä, alle prosentin, gm-pitoisuuksia. Tullilaboratorio tutki muuntogeenisten ainesten esiintymistä elintarvikkeissa satunnaisotannalla vuosina 1999–2013. Gm-pitoisuuksia jäljitettiin muun muassa Yhdysvalloista tuoduista soijaa ja maissia sisältävistä tuotteista. Kunakin vuonna noin 40 prosentista soijaa tai maissia sisältäviä elintarvikkeita löytyi gm-ainesta. Pitoisuus alitti miltei aina merkintärajan (0,9 %). Tullilaboratorion valvonta on nyt lopetettu, koska korkeita gm-pitoisuuksia löydettiin harvakseltaan. 

Varmin tapa välttää gm-soijaa ja gm-maissia on hankkia nämä tuotteet luomutuotteina, samoin niitä sisältävät einekset. Joissakin harvoissa soija- ja maissituotteissa on merkintä "ei geenimuunneltua", "GMO-free" tai vastaava teksti muulla kielellä.

Merkintäraja 0,9 % on säädetty sitä silmällä pitäen, että geenimuunneltujen ja muiden tuotteiden erillään pito ei tule liian kalliiksi. Matalampikin raja-arvo olisi ollut mahdollinen. Tekniikan puolesta elintarvikkeista voidaan rutiininomaisesti ja melko edullisesti määrittää 0,1 prosentin gm-pitoisuuksia. Myös eläimistä on mahdollista havaita, onko niille syötetty gm-rehua vai ei. 

Kenelläkään ei tunnu olevan tietoa siitä, missä geenimuunneltua puuvillaa käytetään. Kuitujen alkuperää ei tarvitse merkitä kaupoissa myytäviin tuotteisiin. Jos puuvillaa ei ole sertifioitu luomu- tai reilun kaupan tuotteeksi (tai merkitty erityisellä non-gmo -tunnuksella), se on melko todennäköisesti gm-puuvillaa. Noin 65 prosentilla maailman puuvillapelloista kasvatetaan gm-puuvillaa, kertoo gm-alan yritysten rahoittama ISAAA.