Gm-saastuminen

Naapurikin saa gm-satoa

Geenimuunneltujen kasvien kasvatus ei ole pelkästään niitä tuottavan viljelijän tai lajikkeet markkinoille tuoneen yhtiön asia. Tähän asti saadun kokemuksen perusteella gm-tuotanto vaikuttaa väistämättä myös muuhun maatalouteen ja laittaa viljelijöiden naapurisuhteet lujille.

Gm-kasvit eivät pysy omilla pelloillaan. Kasvien siitepöly ja siemenet matkaavat kymmeniä kilometrejä tuulen ja hyönteisten mukana, lajista riippuen. Siemeniä leviää aina myös sadonkorjuun ja kuljetusten yhteydessä sekä vesistöjen ja muuttolintujen matkassa. Tämä hankaloittaa gm-tuotannosta erillään pysyttelevää tavanomaista viljelyä ja luomuviljelyä.

Puhtaan GMO-vapaan rapsin kylvösiemenen tuottamisesta on tullut Kanadassa hankalaa gm-rapsin aiheuttaman ristipölyttymisen vuoksi. Suomalaistenkin rapsinviljelijöiden pelloille tuli kanadalaisen kylvösiemenen joukossa vahingossa gm-rapsia vuonna 1999. Luomurapsintuotanto on tullut mahdottomaksi miltei koko Kanadan alueella. Viljelijä ei voi myydä rapsiöljyään kuluttajille luomutuotteena, jos hänen luomukasvinsa ovat tahattomasti pölyttyneet gm-siitepölyllä.

Luomumaissin tuotanto on vähentynyt Espanjassa gm-maissin vuoksi. Luomupeltojen maissintähkistä on löytynyt jopa 12 prosentin Bt-maissipitoisuuksia. Ainakin kahden perinteisen espanjalaisen paikallislajikkeen kerrotaan saastuneen gm-maissista, eikä näitä lajikkeita enää viljellä. Ristipölyttyminen on pilannut perinteisiä maissikantoja Filippiineilläkin

Myös muut gm-kasvit tuottavat vastaavia ongelmia. GMO-vapaat soijan- ja puuvillantuottajat ovat kärsineet taloudellisia tappioita heidän peltojensa saastuttua gm-kasveilla. GMO-vapaista tuotteista maksettaisiin markkinoilla parempi hinta.

Viljelykasvista voi tulla rikkaruoho

Gm-kasveista saattaa aiheutua riesaa myös luonnossa ja gm-viljelijän omilla pelloilla. Kanadassa on havaittu, että gm-rapsi voi olla paha rikkaruoho. Se viihtyy kuljetusreittien varsilla eli tienpenkoilla ja satamissa. Lisäksi sitä ilmaantuu rapsia kasvaneelle pellolle seuraavanakin vuonna. 

Tavallinenkin rapsi villiintyy, mutta ei-toivotun gm-rapsin torjunta on hankalampaa, koska gm-rapsi kestää glyfosaattia, jolla rikkaruohorapseja yleensä torjutaan. Osaan tutkituista villeistä gm-kasvipopulaatioista on kasautunut sietokyky kolmelle eri torjunta-aineelle. (Kanadassa on siis viljelyssä kaikkiaan kolmea erityyppistä rikkaruohomyrkkyä kestävää rapsia, joista kukin sietää omaa kemikaaliaan.) 

Gm-rapsia pidetään kurissa järeillä myrkyillä tai mekaanisesti. Jos esimerkiksi gm-sokerijuurikasta kasvattavan yhdysvaltalaisen viljelijän pellolle itää gm-rapsin siemeniä, hän kitkee ne käsin

Rapsi risteytyy muutamien sille lähisukua olevien kasvien kanssa. Kanadasta on löydetty gm-rapsin ja villinä rikkaruohona kasvavan peltokaalin risteymiä. Ne ovat tutkimuksen mukaan tuottaneet itäviä siemeniä ja säilyneet luonnossa useiden vuosien ajan. Japanissa puolestaan tavataan gm-rapsin ja paikallisen sareptansinapin välimuotoja. Japanissa ei viljellä gm-rapsia, mutta sitä tuodaan sinne Kanadasta. Riskinä on siirtogeenien leviäminen luontoon. Jos nämä puolivillit risteymät menestyvät ja leviävät laajemmin, tuloksena on uusi, hankalasti torjuttava rikkaruoho.

Jos gm-kasveja alettaisiin viljellä Suomessa, meilläkin olisi olemassa riski siirtogeenien leviämisestä. Kotimaassa viljeltävistä kasvilajeista sokerijuurikas, rypsi, rapsi ja nurmikasvit voivat risteytyä villien sukulaistensa kanssa. Myös tarhattu omena risteytyy harvinaisen metsäomenan kanssa.

Maksaako saastuttaja?

GMO-vapaiden kasvien tuottajat ovat toisinaan saaneet korvauksia kokemistaan tulonmenetyksistä. Bayer-yhtiön koeviljelyssä ollut gm-riisi saastutti Yhdysvalloissa muita riisipeltoja, mistä aiheutui tulonmenetyksiä Euroopan vientimarkkinoille suuntautuneille tuottajille. Bayer maksoi viljelijöille korvauksia 750 miljoonaa dollaria. Monissa EU-maissa on säädetty rinnakkaiselolaki, jolla säädellään korvausten perusteita ja määrää.

Monet valtiot ovat torjuneet gm-kasvilajikkeet kokonaan sekoittumisen vuoksi. Meksikossa on toistaiseksi keskeytetty gm-maissin viljely syksyllä 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti. Oaxacan osavaltion paikallisissa maissikannoissa oli jo havaittu risteytymisiä gm-maissin kanssa. Näiden alkuperäislajikkeiden ominaispiirteet ovat hyvin arvokkaita myös tulevaisuuden kasvinjalostuksellisen kannalta. Perussa harkittiin gm-perunoita, mutta nyt gm-kasvit on kokonaan kielletty siellä vuoteen 2021 asti. 

Gm-tuotteet aiheuttavat lisätoimenpiteitä myös elintarvikeketjulle. Jos samassa myllyssä käsitellään vaikkapa geenimuunneltua ja tavanomaista soijaa, pitää rakennus puhdistaa huolella eri erien välissä. Tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Arvioiden mukaan tavanomaisen tuotannon kategoria lakkaisi Euroopassa olemasta, jos täällä alkaisi laajamittainen gm-tuotanto. Elintarvikeketju ei jaksaisi ylläpitää kolmatta erillistä tuotantolinjaa tavanomaisen ja luomun rinnalla. Näin on käynyt Espanjassa, jossa gm-maissin annetaan sekoittua tavanomaisen rehumaissin joukkoon, ja koko erä merkitään gm-maissiksi.

Kauppoihin on päätynyt sellaisiakin gm-elintarvikkeita, joiden myynti on kiellettyä. Suomeen asti on tullut vasta kehittelyvaiheessa ollutta gm-riisiä USAsta (lajike LL-601) ja Kiinasta. Vuonna 2009 Kanadasta päätyi Eurooppaan laitonta gm-pellavaa