- Sana "rinnakkaiselo" aiheuttaa tahatonta hymyilyä, totesi Heidi Hautala GMO-vapaa Suomi -seminaarissa. - Virkamiehet ovat luoneet sellaista kuvaa, että geenit pysyvät nätisti omilla alueillaan, vaikka käytännössä monissa maissa on todettu, että sekoittumista ei voida estää. Tämä on vakava asia.
Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt esitysluonnoksen rinnakkaiselolaista. Laki edistäisi geenimuunneltujen kasvien viljelyä Suomessa ja vaikeuttaisi gmo-vapaata tuotantoa merkittävästi. Luonnoksesta lähetettiin 60 lausuntoa. MMM toteaa lausuntotiivistelmässä, että suhdetta toisiin lakiin tarkennetaan.
Lausuntoja on annettu myös jo aiemmin, mutta esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton lausuntoa ei ole juurikaan huomioitu lain valmistelussa.
Ministeriöllä on tavoitteena saada laki mahdollisimman pian eduskunnan käsittelyyn. Mietintö tulee Maa- ja metsätalousvaliokunnalta, jolle ainakin ympäristövaliokunta antaa lausuntonsa, mahdollisesti myös talousvaliokunta.
GMO-vapaa Suomi kampanja on ehdottanut ympäristövaliokunnalle, että se kutsuu vieraakseen Norjan Biosafety centren johtajan, geeniekologian tutkijan Terje Traavikin. Hän oli asiantuntijavierailijana mm. kun Saksassa kehitettiin rinnakkaiselon lainsäädäntö. Kampanja etsii myös rahoitusmahdollisuuksia Traavikin toimittaman, kattavan Biosafety First -kirjan julkaisemiseksi Suomeksi.
Euroopan alueiden neuvosto on kehottanut turvaamaan gm-vapaan tuotannon. EU-komission suosituksessa lakia ehdotetaan sovellettavaksi ensimmäiseen myyntipisteeseen asti, mutta MMM:n luonnoksessa laki koskee vain maatilojen välillä tapahtuvaa kuljetusta. MMM ei kiellä yhteiskoneiden käyttöä gmo- ja gmo-vapaiden viljelijöiden kesken eikä kehota laittamaan tietoa gmo-viljelyksistä internettiin, kuten komissio suosittaa.
Monessa Euroopan maassa on jo voimassa oleva rinnakkaiselolaki. Sveitsi haluaa seurata tutkimuksia ainakin vuoteen 2012 eikä nyt salli gm-kasvien viljelyä. Italiassa säädökset riippuvat maakuntahallinnosta, jossa on vitkasteltu niin, että gm-viljelyä ei olla aloitettu. Myös Ranska haluaa lisäaikaa ja Puolassa halutaan panostaa luomutuotantoon.
Itävalta on taistellut EU-tuomioistuimessa asti siitä, että saisivat kieltää gm-viljelyn. Monessa provinssissa on nyt niin sanottu geenitekniikan varovaisuustoimenpiteiden laki. Carinthian provinssin laissa gmo-vapaille alueille voidaan myöntää erityisiä tukia. Styrian laissa vaaditaan, että geenimuunnellun viljelyn lupaprosessissa otetaan naapurit osallisiksi ja heillä on oikeus suojella maataan muuntogeenien kontaminaatiolta. Myös tietyt maa- ja metsähallinnon viranomaiset sekä ympäristöjärjestöt lausuvat lupaprosessista.
Tanskan laissa kielletään rapsin, heinän ja apilan gm-viljely kokonaan, koska sopivia rinnakkaiselon mahdollistavia toimenpiteitä ei nähdä.
Belgian ranskankielinen osa Vallonia on tehnyt niin tiukat säädökset gm-viljelylle, että se käytännössä sen pellot tulevat jäämään gmo-vapaiksi. Iso-Britanniassa aktivistit tuhosivat gm-peltokokeet ja Norjassa niitä ei ole aloitettukaan, joten nämä ovat käytännössä gmo-vapaita.
Itävallassa gm-viljely on luvanvaraista. Tätä on ehdottanut myös Suomeen muun muassa kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). Saksassa gm-viljelijä on vastuussa sekoittumisesta vaikka se tapahtuisi säädetyn viljelykäytännön vallitessa. Tällaisia piirteitä gm-viljelijän vastuunotosta monet järjestöt ajavat myös suomalaiseen lakiin. Myös Saksan laki on suhteellisen tiukka ja siellä on tehty havainnollinen rekisteri.
FDA:n James Maryanski on myöntänyt, että säädöksien luominen on Yhdysvalloissa ollut "politiikkaa, ei tiedettä".
Esimerkiksi Kanadassa on käyty oikeusjuttuja siitä, kenen syy gm-aineksen sekoittuminen on. Australiassa keskustellaan siitä, nostavatko päättäjät yrityksien edun yleisen turvallisuuden edelle.
Ympäristöministeriön lausunnossa lakiluonnoksesta toivotaan, että laissa tuotaisiin eritellymmin esille, miten muut lait säätävät esimerkiksi kuljetuksista, joista ei säädetä rinnakkaiselolaissa.
Satojen tieteilijöiden allekirjoittama avoin kirje hallituksille: gmo:ita ei pidä päästää avoimeen ympäristöön.