Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen lakiesityksen muuntogeenisestä kasvintuotannosta. Saksan lisäksi Itävallassa ja Puolassa on myös niin sanottu ankaran vastuun periaate, eli muuntogeenisen viljelijä maksaa sekoittumisen kustannukset. Suomen hallitus ehdottaa, että gm-viljelijä ei joudu maksamaan kokeilevan liiketoimintansa haittoja, paitsi jos ja kun sekoittumista tapahtuu suojaetäisyyksienkin yli. Monissa maissa niin virkamiehet kuin tutkijatkin ovat yllättyneet siitä, miten paljon sekoittumista tapahtuu varotoimenpiteistä huolimatta.
Lakiesitys ei myöskään noudata EU-komission järkeviä suosituksia: Samoja laitteita ja koneita ei tulisi saada käyttää gm-viljelyssä sekä gmo-vapaassa viljelyssä ja gm-viljelyn rekisterin tulisi olla julkinen. Saksassa viljelyrekisteri on internetissä ja lisääntymiskelpoisia kasvinosia saa säilyttää ja kuljettaa vain katetuissa ajoneuvoissa ja varastotiloissa.
Euroopan alueiden neuvosto on kehottanut turvaamaan gm-vapaan tuotannon. EU-komission suosituksessa lakia ehdotetaan sovellettavaksi ensimmäiseen myyntipisteeseen asti. Lakiesitys ei kieltäisi yhteiskoneiden käyttöä gmo- ja gmo-vapaiden viljelijöiden kesken eikä kehota laittamaan tietoa gmo-viljelyksistä internettiin, kuten komissio suosittaa.
Monessa Euroopan maassa on jo voimassa oleva rinnakkaiselolaki. Sveitsi haluaa seurata tutkimuksia ainakin vuoteen 2012 eikä nyt salli gm-kasvien viljelyä. Italiassa säädökset riippuvat maakuntahallinnosta, jossa on vitkasteltu niin, että gm-viljelyä ei olla aloitettu. Myös Ranska haluaa lisäaikaa ja Puolassa halutaan panostaa luomutuotantoon.
Itävalta on taistellut EU-tuomioistuimessa asti siitä, että saisivat kieltää gm-viljelyn. Monessa provinssissa on nyt niin sanottu geenitekniikan varovaisuustoimenpiteiden laki. Carinthian provinssin laissa gmo-vapaille alueille voidaan myöntää erityisiä tukia. Styrian laissa vaaditaan, että geenimuunnellun viljelyn lupaprosessissa otetaan naapurit osallisiksi ja heillä on oikeus suojella maataan muuntogeenien kontaminaatiolta. Myös tietyt maa- ja metsähallinnon viranomaiset sekä ympäristöjärjestöt lausuvat lupaprosessista.
Tanskan laissa kielletään rapsin, heinän ja apilan gm-viljely kokonaan, koska sopivia rinnakkaiselon mahdollistavia toimenpiteitä ei ole. Walesiin on tulossa "maailman tiukin" rinnakkaiselolaki.
Belgian ranskankielinen osa Vallonia on tehnyt niin tiukat säädökset gm-viljelylle, että sen pellot tulevat käytännössä jäämään gmo-vapaiksi. Samoin on toiminut Wales. Iso-Britanniassa aktivistit tuhosivat gm-peltokokeet ja Norjassa niitä ei ole aloitettukaan, joten nämä ovat käytännössä gmo-vapaita.
Itävallassa gm-viljely on luvanvaraista. Tätä luvanvaraisuutta on ehdottanut myös Suomeen muun muassa kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.). Saksassa gm-viljelijä on vastuussa sekoittumisesta vaikka se tapahtuisi säädetyn viljelykäytännön vallitessa. Tällaisia piirteitä gm-viljelijän vastuunotosta monet järjestöt ajavat myös suomalaiseen lakiin. Myös Saksan laki on suhteellisen tiukka ja siellä on tehty havainnollinen rekisteri. Yhdysvaltojen ruoka- ja lääkehallinto FDA:n bioteknologiapäällikkö James Maryanski on myöntänyt, että säädöksien luominen on Yhdysvalloissa ollut "politiikkaa, ei tiedettä".
Lain täytyy olla selkeä
Esimerkiksi Kanadassa on käyty oikeusjuttuja siitä, kenen syy gm-aineksen sekoittuminen on. Australiassa keskustellaan siitä, nostavatko päättäjät yrityksien edun yleisen turvallisuuden edelle.
Ympäristöministeriön lausunnossa lakiluonnoksesta toivotaan, että laissa tuotaisiin eritellymmin esille, miten muut lait säätävät esimerkiksi kuljetuksista, joista ei säädetä rinnakkaiselolaissa.
Miksi MTK on hiljaa?
- Suomalaisen maataloustuotannon maine romahtaisi olemattomiin yhdessä yössä, jos täällä alettaisiin viljelemään gm-lajikkeita, harmitteli MTK-Uusimaan puheenjohtaja Kallepekka Toivonen GMO-vapaa Suomi -seminaarissa. MTK-Uusimaa on kehottanut viljelijöitään pysymään gm-vapaana.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ei monen muun instituution tavoin ole uskaltanut ottaa kantaa geenimuunteluun. - MTK on laittanut tässä päänsä pensaaseen eikä halua aiheesta keskustelua. Se ei palvele tuottajien eikä kuluttajien etua, kritisoi Toivonen. Viljelijä Jukka Lassila kehottaa viljelijöitä aktiivisesti tuomaan keskustelua omissa tuottajajärjestöissään ja -yhdistyksissään.
Katso linkistä tietoa myös muista lajikkeista.
Satojen tieteilijöiden allekirjoittama avoin kirje hallituksille: gmo:ita ei pidä päästää avoimeen ympäristöön.