Julkaistu Voimassa 7/2008 hieman eri muodossa.

Teksti: Päivi Mattila

Viljelijät haluavat keskustelua maataloustuotannon suunnasta

- Koko Suomi pitäisi julistaa GMO-vapaaksi alueeksi, toteaa kangasalalainen ison luomukarjatilan isäntä Jarmo Jaakkola.

Idealismin sijaan Jaakkola perustelee väitettään taloudellisella rationalismilla. Hänen mukaansa Suomen maantieteellinen eristyneisyys on kerrankin markkinavaltti. Luomusta ja GMO-vapaista tuotteista voisi tulla täkäläisille tuottajille Nokian vertainen vientituote, jos maailmalla sössitään asiat muuntogeenisillä viljelyskasveilla. Jo nykyisin esimerkiksi GMO-vapaalla rypsiöljyllä on kova menekki.

- On totta, että gm-kasvit saattavat esimerkiksi vähentää kasvinsuojeluaineiden tarvetta. Vaan voi olla toisinkin. Ja takaisin ei ole paluuta. Mahdolliset hyödyt ovat niin suurien riskien takana, ettei niitä kannata lähteä metsästämään.

Pölyttäjien häviäminen on yksi pinnalla olleista huolenaiheista. Suomen Mehiläishoitajien Liitto kertoo saksalaisesta tutkimuksesta, jossa gm-kasvien tuottaman bt-myrkyn havaittiin nostavan mehiläisten kuolleisuutta, jos ne ovat altistuneet nosemataudille. Mikäli gm-kasveista tehdään risteytymisen estämiseksi steriilejä, kärsivät pörriäisten toukat siitepölyn huonosta ravintoarvosta.

Jaakkola luotsaa yhtä Suomen GMO-vapaiksi julistautuneista maatiloista. Kansalaisjärjestöjen ja tuottajien yhteistyössä organisoimalla kesäkiertueella Etelä- ja Itä-Suomessa GMO-vapaaksi julistautui vajaat 30 tilaa. Mukana on luomuja ja tavanomaisia tilallisia.

 

Liikkeellä ei olla Jaakkolan mielestä yhtään liian aikaisin.

- Valio on tehnyt oman päätöksensä, ettei maidontuotannossa saa käyttää gm-rehua. Sianlihan tilanne on niin huono, etten tiedä, onko GMO-vapaata kinkkua ensi jouluna saatavissa.

Maitotilallisenkin asema on hankaloitunut etenkin kuluneen vuoden aikana. On kyseltävä ja oltava todella tarkkana, jos haluaa että ostorehut ja -siemenet ovat puhtaita.

Gm-tuotteiden suurimpana riskitekijänä ihmisille Jarmo Jaakkola pitää pitkäaikaista rasitusta.

- Ei niistä ehkä kukaan kuole. Seuraukset voivat olla hedelmättömyyden lisääntymistä ja syöpäriskin kasvua. Mutta voi hullunlehmän taudin tyyppisiäkin juttuja tulla, ja kun joku sairastuu, on vaikea näyttää toteen, mistä se tulee.

 

Toinen geenimuuntelusta vapaa vyöhyke löytyy Pernajasta Labbyn kartanon mailta. Juha Närin mielestä ammattitaitoinen viljelijä ei gm-tuotteita tarvitse. Biodynaaminen viljoja, naudanlihaa ja vihanneksia tuottava maatalousyrittäjä korostaa itsehallinnollisuuttaan.

- Olen pyrkinyt tulemaan riippumattomaksi ylikansallisista yhtiöistä ja keskusliikkeistä. En halua kantaa firman haalaria, niin että tuottaisin ruokaa kasvottomille markkinavoimille. Tärkeä osa työtäni on olla suorassa kanssakäymisessä asiakkaitteni kanssa.

Gm-kasvit lienevätkin vapaan viljelijän antiteesi. Patentoidut siemenet myydään pakettiratkaisuna yhdessä torjunta-aineidensa kanssa ja kasvattaja sitoutuu myymään sadon sopimushintaan yhtiölle. Siementen hintoja on korotettu muun muassa Pohjois-Amerikassa vuosi vuodelta.

Ruoantuotanto on Närille herkkää luonnon prosesseihin osallistumista. Jos viljelijän työympäristö on yksipuolinen vilja-aavikko, voi pellon ekologinen merkitys hämärtyä.

- Gm-kasvit liittyvät ajattelutapaan, jossa pelto nähdään vain tuotantolaitoksena ja elävät kasvit sekä eläimet tuotantoteknologioina, hän miettii ymmärryksen köyhtymistä.

 

Sekä Näri että Jaakkola ovat huolestuneita siitä, että GMO-viljely uhkaa laittaa muut tilat ja veronmaksajat kokeilun kustantajiksi. Jaakkola penää GMO-tuottajilta laajaa vastuuta ja korvausvelvollisuutta:

- Suojakaistojen pitäisi ehdottomasti olla GMO-tuottajien pelloista lohkottuja. Heidän tulisi tutkituttaa ja seurata alueen hyönteiskantojen kehitystä. Jos tulot kasvavat pari prosenttia, mutta kulut ehkä 30, ei gm-kasveja enää oltaisikaan halukkaita ottamaan viljelyyn. Tästä ei gm-kasveja markkinoidessa puhuta.

Labbyn tila sijaitsee Isnäsin kylässä, jossa on kuuden GMO-vapaan tilan keskittymä. Juha Näri arvelee, että tällaiselle seudulle ei GMO-viljelijöitä tule. Laajempi GMO-vapauden toteutuminen edellyttää kuitenkin organisoitumista ja poliittista tahtoa.

- Jos markkinoiden ehdoilla mennään, niin sittenhän GMO:t on sallittava muiden tuotantosuuntien rinnalla. Pitäisi oivaltaa, että GMO-vapaus on kansallinen etu. Mutta onko kansallista etua enää olemassa, on vain ne yhtiöt. Agribisnes on Suomessakin keskittynyttä, pohtii Näri.

Jaakkola näkee positiivisia merkkejä siinä, että tuottajajärjestöistä MTK-Uusimaa on päättänyt pidättäytyä gm-kasveista.

 

Leviämistä ei voi hallita

Esimerkit maailmalta osoittavat, että gm-viljelmiä on mahdoton pitää erossa muusta maataloudesta. Tuuli, hyönteiset ja maatalouskoneet levittävät siitepölyä ja siemeniä tahattomasti tilukselta toiselle.

Kanadassa ei voida enää lainkaan viljellä luomurapsia, eikä maassa pystytä tuottamaan GMO-vapaata kylvösiementä. Espanjassa gm-maissin käyttöönotto on käytännössä ajanut luomumaissintuotannon alas. Kyse ei ole vain luomutuottajien päänmurheesta. Kun tavanomaisen tuottajan sadossa alkaa olla useiden prosenttien suuruisia gm-jäämiä, ei hänkään voi myydä tuotteitaan GMO-vapaana. Lopulta vain gm-tuotanto on mahdollista.

Kreikka, Puola, Itävalta ja Sveitsi ovat tiukoilla säädöksillä tehneet gm-viljelystä mahdotonta. Gm-rehunkin tuonti on kiellettyä Norjaan, jossa uskotaan että tekniikan riskejä on vielä tutkittava ennen kuin sitä voidaan, jos lopulta halutaan, soveltaa laboratorioiden ulkopuolella. Esimerkiksi Ruotsissa ei kaupallista gm-tuotantoa ole.

Eri viljelytapojen yhteensopivuutta mietitään tänä syksynä eduskunnassa. Rinnakkaiselolain asetusehdotuksessa esitetään, että perunapellon äärelle riittäisi viiden metrin suojakaista. Käytännössä laki sallisi gmo-aineksen sekoittumisen.

Lain mukaan alueella ensimmäisenä viljelleellä on oikeus harjoittaa valitsemaansa viljelytapaa eli GMO-viljelmiä ei voisi perustaa alueelle, jolla on ennestään saman lajin luomuviljelyä. Toisaalta tulevaisuudessa tämä estäisi luomuviljelyn laajenemismahdollisuuksia. Perhetiloja ei noin vain siirretä paikasta toiseen, joten laki uhkaa vakavasti uusien viljelijöiden elinkeinovapautta.

Toteutuessaan lakiesitys toisi varmasti riitoja maaseudulle. Lakijutut tulehduttaisivat naapurien väliset sosiaaliset suhteet. Kehittelyssä pisimmällä oleva, tavanomaista ripauksen tärkkelyspitoisempi gm-perunalajike on jalostettu paperiteollisuuden tarpeita varten, joten tavallista perunanpopsijaa sen viljely ei hyödytä.

 

 

 

 

Kaikki