Järkevintä olisi pitää koko Suomi gmo-vapaana. Näin luomutuotannon puhtauden turvaaminen olisi paljon helpompaa. Näin todetaan lausunnossa, jonka Luomuliitto ja Biodynaaminen yhdistys ovat yhteistoiminnassa laatineet rinnakkaiseloa koskevaksi lausunnoksi.
Luomuliitto jäsenjärjestöineen esittää seuraavia kommentteja Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan lakiluonnokseen geenimuunnellun, tavanomaisen ja luonnonmukaisen viljelyn rinnakkaiselosta.

Lain tulisi ehdotettua selkeämmin pyrkiä estämään gm-aineksen sekoittuminen luomu- ja tavanomaisiin tuotteisiin. Luomuliitossa pelätään, että ´jos geenimuunneltujen kasvien viljely yleistyy, luomuviljely ja perinteiset lajikkeet katoavat ennen pitkää. Samalla häviää kuluttajien valinnan vapaus.

Rinnakkaiselolakia olisi sovellettava kaikkeen geenimuunnellunmateriaalin kuljettamiseen, tapahtuipa se missä tahansa tai millä kuljetusvälineellä tahansa. Kansainvälinen kokemus on osoittanut nimenomaan kuljetusten olevan merkittävässä osassa muuntogeenisten kasvien haitallisessa leviämisessä ja sekoittumisessa. Myös kaiken käsittelyn ja varastoinnin tulisi kuulua lain piiriin.

Suojaetäisyyksien pituudet täytyy määritellä laissa. Suojaetäisyyksien määrittämisen perusteena tulee olla todellinen sekoittumisen estävä rinnakkaiselo eikä vain kynnysarvojen alitus. Kynnysarvot on käsitettävä odottamattomia tilanteita varten määritetyiksi. Normaaleissa luonnonolosuhteissa odotettavissa olevaa sekaantumista ei voi määritellä tahattomaksi tai teknisesti mahdottomaksi välttää. Suojaetäisyydet olisi oltava myös geenimuunneltujen kasvien ja mehiläispesien välillä.

Lakiin on saatava selkeä vastuu muuntogeenisiä kasveja viljelleelle alueen jälkihoidosta ja puhdistamisesta, jotta tavanomaista tai luomuviljelyä lohkolla harjoittavalle ei tule aiemmasta geenimuunneltujen kasvien viljelystä ongelmia.

Muuntogeenisiä kasveja viljelevän tulisi kirjallisesti anoa lupa kunnan maaseutuelinkeino-viranomaiselta ennen muuntogeenisten kasvien viljelyn aloittamista. Muuntogeenisten kasvien viljelyä harjoittavan olisi saatava toiminnalleen kirjallinen lupa kaikilta rajanaapureilta.
Muuntogeenisiä kasveja kasvattavan on kirjallisesti ilmoitettava viljelystä niille, joiden kanssa hänellä on yhteisiä koneita, laitteita, kuljetusvälineitä tai tiloja riippumatta sitä käytetäänkö niitä geenimuunnellun sadon tai sadonvaran käsittelyyn vai ei.

Lakiluonnoksessa esitetään, että toiminnan harjoittaja säilyttää tietoja 5 vuotta. Se ei ole riittävää, siementen säilymiskyvyn vuoksi vähintään 10 vuotta on tarpeen. Senkin jälkeen maassa vielä voi olla esimerkiksi itämiskykyisiä rypsinsiemeniä.

Lakiin on saatava selkeä kuvaus siitä, mistä ja miten kansalaiset voivat maksutta saada selville, millä pellolla geenimuunneltuja kasveja kulloinkin viljellään.

Lakiluonnoksessa mainittu vahinkojen korvaaminen valtion varoista on erikoinen, sillä se mitätöi yleisen käytännön siitä, että aiheuttaja korvaa aiheuttamansa vahingon sitä kärsineelle. Rinnakkaiselolakiin olisi saatava ankaran vastuun periaate.

Vahingon selvittämiseksi tarpeellisista tutkimuksista saa yksityis-kohtaisten perustelujen mukaan korvausta vain, mikäli vahinko on tapahtunut eli kynnysarvot ylittyvät. Viljelijä olisi oikeutettu
korvaukseen vain niinä vuosina, jolloin näytteiden kynnysarvo ylittyy, vaikka sekaantumista todettaisiin myös muina vuosina. Tämä ei liene kohtuullista luonnonmukaista viljelyä silmällä pitäen.

Luonnonmukainen viljely on samoin kuin siemenviljelykin lailla säädeltyä. Siinä on myös samalla tavalla omat laatuvaatimuksensa, joiden mukaan geenimuuntelu ei ole sallittua. Siksi luomuviljely voisi olla komission mainitsema erityinen syy, jonka perusteella geenimuunneltujen kasvien viljely voidaan kieltää tai sitä rajoittaa tietyllä maantieteellisellä alueella. Joten luomutuotannon jatkumisen turvaava sanamuoto olisi seuraavanlainen:
Muuntogeenistä viljelyä voidaan rajoittaa tietyn kasvilajin tai lajikkeen osalta siementuotannon ja luonnonmukaisen tuotannon kannalta tärkeällä, maantieteellisesti rajatulla alueella, jos muilla tämän lain nojalla säädetyillä toimenpiteillä ei ole mahdollista saavuttaa siemenkauppa-laissa (728/2000) tai luonnonmukaisen tuotannossa (EY 834/2007) säädettyjä puhtausvaatimuksia.

Oman siemenen käyttö on peltokasvien viljelyn peruskäytäntöjä. Siementen vähäinenkin GMO-saastunta johtaa ennen pitkää väistämättä kynnysarvojen ylittämiseen. Luomussa ei hyväksytä
geenimuuntelua ja luomutuotanto tulisi siten mahdottomaksi
Lausunto kokonaisuudessaan

www.luomuliitto.fi/tekstit/rinnakkaiselolausunto.pdf

24.11.2008 Teksti: Jukka Rajala

www.luomu.fi

 

 

 

 

 

Kaikki