Näkökulma: Gmo-vapaus on etu Suomen kilpailukyvylle

Gmo-vapaus on Suomelle erittäin tärkeää. Se säilyttää elintarvikealan työpaikat ja kilpailukyvyn. Gmo-vapaudesta on tullut kilpailuvaltti myös Yhdysvaltain markkinoilla.

Millä Suomi kilpailee siirryttyään gm-ruokaan?

Suomessa käytävä gm-keskustelu on väärällä uralla. Kyse ei ole tieteellisen tutkimuksen hylkäämisestä, ei kuluttajan valinnasta, eikä altruistisesta ajatuksesta ruokkia maapallon nälkäiset.

Kyse on muutaman ylikansallisen pörssiyhtiön tuotteista ja PR-koneistosta, joka on  valjastettu kehittämään loputtomasti argumentteja sille, miksi heidän tulisi omistaa tekijänoikeus ruokaan, maailmanlaajuisesti. Päämäärä ei ole kaukana, TTIP- kauppasopimus tulee saamaan kuriin loputkin vastaan sinnittelevät EU-maat.

Suomen kannalta kyse on erittäin vakavasta asiasta: elintarvikealan työpaikkojen säilyttämisestä, Suomen kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta.

Elintarvikeala on merkittävä työllistäjä. Korkeiden palkkojen ja sosiaaliturvan Suomessa elintarvikkeiden tuottaminen on kuitenkin kalliimpaa kuin muissa maailman maissa, joten Suomessa tuotetusta ruoasta pitää saada korkeampi hinta.

Kun koko muu maailma tuottaa gm-ruokaa ja Suomi seuraa perässä, mikä tulee olemaan Suomen kilpailuetu tulevaisuudessa? Miksi kukaan maksaisi korkeampaa hintaa  Suomessa tuotetusta gm-ruoasta kuin Brasilian ja Kiinan gm-ruoasta?

Kun kotimaiset tuotteet eivät eroa millään tavalla tuontituotteista, myös suomalaiselta kuluttajalta katoaa syy ostaa kotimaista ja maksaa siitä enemmän.

Gm-ruoan puolestapuhujien tulisi vastata siihen, mitä tapahtuu Suomen siirryttyä gm-viljelyyn? Millä Suomi pystyy perustelemaan elintarvikkeiden korkeamman hinnan?

Yhdysvaltain kuluttaja maksaa kaksinkertaisesti gmo-vapaasta

Jotkut ehdottavat, että annetaan kuluttajan valita. Kommentti osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä ruokaketjun syklistä ja siitä, että gm-viljelystä ei ole paluuta.

Vaihtoehtoisesti voidaan katsoa mitä on tapahtunut maassa, jossa gm-ruokaa on viljelty ja myyty jo 20 vuotta.

Osa Yhdysvaltain viljelijöistä haluaa nyt palata takaisin gmo-vapaaseen, koska siitä maksetaan enemmän. Mutta palaaminen ei onnistukaan niin helposti, sillä gm-siemen puskee pellolla läpi vuosienkin jälkeen.

USA:n jakelijat ja kauppa ovat pulassa. Kuluttajat vaativat gmo-vapaata ruokaa, jota ei ole riittävästi tarjolla, sillä 80% USA:n elintarvikkeista sisältää gmo-ainesosia. [1]

“Non-GMO” -leimalla varustetut elintarvikkeet liikkuvat hyllystä kolme kertaa nopeammin kuin geenimuunnellut, ja kaksin- tai jopa kolminkertaiseen hintaan. [2] Yhdysvaltain gmo-vapaan markkinan on ennustetaan kasvavan $6 miljardista $264 miljardiin vuoteen 2017 mennessä. [3]

Suomi voisi ottaa osansa näistä miljardeista. “Food From GMO-Free Finland” olisi vahva viesti, joka lisäisi Suomessa valmistetun ruoan ja juoman kysyntää ja antaisi Suomelle tilaisuuden sanella puhtaan ruoan hinta.

Kyse ei ole pienistä volyymeistä: liikevaihdoltaan 14 miljardin dollarin General Mills sekä USA:n kolmanneksi suurin jäätelövalmistaja, Unileveriin kuuluva Ben & Jerry’s ovat jo useamman vuoden etsineet alihankkijoita, joilta he voisivat ostaa riittävästi gmo-vapaita ainesosia. Koska tarjontaa ei ole, valmistajat ovat jatkuvasti menettäneet markkinaosuuttaan pienille luonnonmukaisille toimijoille. [4]

Loistava liiketoimintamalli, joka johtaa vaihtoehdottomuuteen

Suomalaisten tutkijoiden tuohtuneisuus gm-asiassa on outoa, sillä ainoa tiedemies, joka hyötyy gm-viljelyn leviämisestä Suomeen on töissä Monsantolla, DuPontilla tai Bayerilla. Suomeen gm-viljely ei tule luomaan ainuttakaan uutta työpaikkaa.

Ennen kemianyhtiöiden mainosmiehiksi ryhtymistä kannattaisi tuntea heidän liiketoimintamallinsa.

Kemianyhtiöiden pääasiallinen tulolähde ei ole siementen lisensointi, vaan viljelijän sitouttaminen tuotteisiin kokonaisvaltaisesti. Jokavuotisten lisenssimaksujen lisäksi viljelijä joutuu ostamaan kaikki lannoitteet, torjunta-aineet ja myrkyt samaiselta yhtiöltä, vuosi toisensa jälkeen. Kun ongelmia ilmenee, ainoa ratkaisu on—yllätys yllätys—ostaa lisää samaisen yhtiön uusia myrkkyjä.

Riippuvuuden luominen tähtää siihen, että kemianyhtiöt voivat nostaa hintojaan vapaasti, eikä viljelijällä ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa.

Joka kerta, kun kun viljelijä uudessa maassa tekee päätöksen lisenssoida gm-siemeniä, Monsanton johtoryhmä Missourissa taputtaa käsiään. Taas levittäydyttiin yhteen uuteen maahan, saatiin maanviljelijät sitoutumaan siemeniin ja myrkkyihin vuosiksi eteenpäin. Suomen tapauksessa Monsanton ei edes tarvitse maksaa kenellekään, sillä suomalaiset tiedemiehet levittävät propagandaa maksutta!

Traktorin sijaan viljelijät saavat tottua istumaan lakituvassa

Vetoaminen geenimuuntelua koskeviin säädöksiin ja lakeihin osoittaa ymmärtämättömyyttä ylikansallisten yhtiöiden valloitusperiaatteista: lakisyytteet on ennakoitu ja budjetoitu, kuin myös se, että käsittely vie 3 – 5 vuotta, jona aikana valloitus voi edetä suunnitelmien mukaisesti.

Kemianyhtiöt ovat itse olleet kyseisiä säädöksiä ja lakeja luomassa ja varmistaneet sen, että niissä on runsaasti porsaanreikiä.

Lakisyytteet ovat osa liiketoimintaa. Kun lisensoitua siementä löytyy naapurin pellolta, jonne se on tuulen mukana lentänyt, eikä viljelijä ole maksanut vuotuista tekijänoikeusmaksua, Monsanto haastaa maanviljelijän oikeuteen. Lukuisat maanviljelijät Kanadassa ja Yhdysvalloissa ovat menettäneet sukutilansa Monsanton lakimiesten puristuksessa. [5]

Sitkeä maanviljelijä Yhdysvalloissa vei Monsanton lisenssisopimusriidan korkeimpaan oikeuteen ja hävisi. Suomalaiset tulevat yhtä lailla häviämään ylikansallisten lakitoimistojen pyörityksessä. [6]

Parhaat ystävykset päätyivät Australiassa oikeuteen kun tuulen mukana 1,5 kilometrin päähän levinnyt gm-soija vei naapurin tilalta luomuoikeudet ja perheeltä mahdollisuuden ansaita elantonsa. [7]

Luomusertifioinnin saaminen vie vuosia, sen menettämiseen riittää yksi tuulenpuuska.

Huoli itsemääräämisoikeuden katoamisesta on todellinen. Vanhempamme ja isovanhempanne taistelivat Suomen vapaaksi, itseään ajattelematta ja henkeään säästämättä, turvatakseen lapsilleen tilaisuuden elää vapaassa maassa ja määrätä omasta tulevaisuudestaan.

Nyt nämä vapaaksi taistellut pellot tulisi luovuttaa ylikansallisille kemianyhtiöille?

Suomalaisten tutkijoiden tulisi erikoistua gm-viljelyn haittojen korjaamiseen  

Mistä johtuu, että suomalaisin verovaroin tuetut tukijat ovat ryhtyneet ulkomaisten yhtiöiden mainosmiehiksi? Heidän tulisi ratkaista ongelmia, jotka vahvistavat Suomen taloutta ja kilpailukykyä.

Tutkijat voisivat keskittyä ratkaisemaan sitä, miten gm-viljelyn aiheuttamat haitat saadaan korjatuksi, ja maapallo pystyy tuottamaan entistä puhtaampaa ruokaa. Onko glyfosaateille mahdollista kehittää luonnonmukainen vaihtoehto? Mistä löytyisi gm-soijaa vastaava luonnonmukainen valkuainen rehutuotantoon?

Näiden kysymysten ratkaiseminen vahvistaisi Suomen mainetta ja asemaa puhtaan ruoan eritysosaajan ja synnyttäisi sellaista rahanarvoista ja vientikelpoista tietotaitoa, jota millään muulla maalla ei ole tarjota.

Helena Lumme ja Mika Manninen  

Real Food Partners

GMO-Free Finland Summit/Facebook

Lähteet

1] http://www.nongmoproject.org/learn-more/ 

2] http://www.fool.com/investing/general/2015/02/07/gmo-labeling-these-numbers-will-astound-you.aspx

3] http://www.foodnavigator-usa.com/Markets/Packaged-Facts-Non-GMO-foods-will-account-for-30-of-US-food-and-beverage-retail-sales-by-2017

4] http://www.statista.com/statistics/190426/top-ice-cream-brands-in-the-united-states (Kun kaupan private label -brändit katsotaan yhdeksi brändiksi)

http://www.fool.com/investing/general/2014/06/21/is-americas-favorite-ben-jerrys-ice-cream-changing.aspx

http://investors.generalmills.com/quarterly-earnings

5] http://www.cbsnews.com/news/agricultural-giant-battles-small-farmers/ http://www.fooddemocracynow.org/farmers-vs-monsanto 

6] http://www.npr.org/blogs/thetwo-way/2013/05/13/183603368/supreme-court-rules-for-monsanto-in-case-against-farmer

7] http://www.theguardian.com/environment/2014/may/28/gm-canola-organic-farmer-loses-court-case-over-alleged-contamination

Kaikki