EU-komissio hyväksyi BASF-yhtiön kehittämän muuntogeenisen Amflora-perunan myynnin ja viljelyn unionin alueella talvella 2010 (1). EU-jäsenmaista kasvin viljelyn alueellaan ovat ehtineet kieltää Itävalta, Luxemburg ja Unkari (2). Suomen hallituksen tulee seurata niiden antamaa esimerkkiä. Myös kasvin koeviljelmä Lammilla kuluvana kesänä sekä kesän 2011 suunniteltu kenttäkoe Ylistarossa on syytä lopettaa.

 

1. Gm-ominaisuus on turha

Geenimuunneltu Amflora on suunniteltu paperiteollisuuden tärkkelyskäyttöön. Perunat tuottavat kahdenlaista tärkkelystä. Amfloran kohdalla yhden geenin toiminta on estetty, minkä vuoksi amyloosi-tärkkelystä ei muodostu. Tämän tuloksena BASF:in gm-perunan tärkkelys sisältää oletettavasti 98 % tavoiteltua amylopektiiniä, jota tavanomainen peruna sisältää 70–80 %. Teollisessa tärkkelystuotannossa tästä on se etu, ettei näitä kahta tärkkelysmuotoa tarvitse erotella.

Gm-perunan kehittäminen ja hyväksyminen on outoa, koska Europlant on jalostanut vastaavan perunalajikkeen tavanomaisin keinoin (3). Miksi Europlantin lajiketta ei ole päätetty viljellä Suomessa? Taloudellisestakin näkökulmasta on järjetöntä syytää rahaa gm-kasvien kehittelyyn, joka on paljon kalliimpaa ja riskialttiimpaa kuin perinteinen jalostus. Nykyisin tavanomaista jalostusta voidaan nopeuttaa merkkigeeniavusteisella valinnalla eli selvittämällä eliöiden geenien rakennetta genomiikan keinoin.

 

2. Antiobioottiresistenssi leviää

Tärkkelysgeenin eston lisäksi Amflora sisältää antibioottiresistenssigeenin (vastustuskyky kanamysiinille ja neomysiinille). EU-lainsäädännön mukaan niiden käyttö ei ole nykyisissä geenimuunnelluissa lajikkeissa hyväksyttävää (4). Antibioottiresistenssigeenin omaavien gm-kasvien viljely uhkaa tehdä kyseisistä antibiooteista museotavaraa, koska antibioottiresistenssigeeni voi levitä kasveista bakteereihin.

EU-komission hyväksyntä Amfloralle pohjaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA:n lausuntoihin, joiden mukaan Amflorasta ei koidu terveys- tai ympäristöriskejä. Hyväksyessään Amfloran viljelyn EFSA toimi ristiriitaisesti ja itse asiassa laittomasti. EFSA:n sisällä linjat tosin rakoilivat: yksimielisyyden sijaan kaksi paneeliin osallistunutta tutkijaa ilmaisi pitävänsä Amfloraa turvallisuusriskinä.

Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja Euroopan lääkevirasto EMEA ovat todenneet, että edellä mainituilla antibiooteilla on yhä runsaasti käyttöä. Niitä käytetään tavallisiin ihon haavoihin ja vakaviin infektioihin. Kanamyysiniä tarvitaan myös tuberkuloosin hoidossa, kun mikään muu lääke ei enää tepsi. Lisäksi kyseisiä antiobiootteja syötetään maatalouseläimille: mm. Keski-Euroopassa laajalti pikkupossujen ripuliin. (5).

 

3. Ei turvallinen rehuna

Tärkkelysteollisuus ei käytä pottuja kokonaan, vaan jäljelle jää runsaasti perunamassaa. Amfloraa on ilmoitettu voitavan syöttää eläimille rehuna rajoituksetta. Suoraan ihmisille sitä on EU-lainsäädännön mukaan lupa syöttää pieniä määriä: alle 0,9 % tuotteen perunasta saa olla gm-perunaa. Tätä ei tarvitse merkitä mitenkään. Raja on keinotekoisesti vedetty, sillä ei ole osoitettu, että pieni määrä Amfloraa olisi terveydelle haitatonta. 0,9 prosentin puhtausraja onkin keino, jolla suojellaan ensisijaisesti yrityksiä kontaminaatiotapausten aiheuttamilta skandaaleilta.

Gmo-perunan turvallisuutta elintarvikkeena ei voida todentaa. Asiaa on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän: Amflorasta on tehty vain kaksi yksinkertaista ruokintakoetta (6), joiden laatua on arvioitu heikoksi. Kolme kuukautta kestäneessä rottakokeessa eläinten sisäelimissä ja veren valkosoluissa tapahtui muutoksia, mutta asiaa ei tutkittu tarkemmin. Rotille annettiin pakastettua perunaa 5 % pitoisuuksina, rehukäytössä mitään ylärajaa ei kuitenkaan ole. Lehmillä tehdyssä tutkimuksessa seurattiin ainoastaan eläinten painon nousua, eikä esimerkiksi eläinten verta tai virtsaa tutkittu. KTTK (osa nykyistä Eviraa) kritisoi vuonna 2005 jälkimmäistä koetta monesta seikasta (7).

EFSA on todennut, että gm-perunoiden molekyylikoostumuksessa on epäsäännöllisyyksiä. On aivan mahdollista, että niiden aineenvaihdunnassa syntyy myös myrkyllisiä, ei-toivottuja yhdisteitä. (8).

Entä Amfloran viljelyn vaikutukset biodiversiteettiin ja muut ympäristövaikutukset? Niitä ei ole tutkittu. Kun gm-kasvit tuodaan osaksi peltoekosysteemiä, voivat kasvien tuottamat yhdisteet vaikuttaa esimerkiksi maaperäeliöstöön ja siten hiili- ja vesikiertoihin. Lisäksi on muistettava riskit, joita aiheutetaan, kun eläimet syövät pellolta syksyllä jäämäperunoita (mm. jyrsijät, närhet, kurjet, mäyrät, supikoirat ja niitä ravintoketjussa syövät pedot).

 

 

4. Vahingossa ruokapöytään ja kasvimaalle

Jopa pelkästään koeviljelmillä kasvatettuja geenimuunneltuja kasveja, kuten riisiä ja StarLink maissia, on viime vuosina levinnyt ruokaketjuun. Kaikki ulkomaalaiset esimerkit osoittavat, että Amfloraakaan tuskin pystytään pitämään tarkasti erossa muusta perunantuotannosta ja -jalostuksesta.

Peruna on Suomessa hyvin laajalti viljelty kasvi, ja Amflora vaarantaa myös satojen tuhansien kotipuutarhureiden tuotannon. Maahan jää aina gm-kasviainesta sadonkorjuun jälkeen, jota pellon maaperäeliöstö voi kuljettaa. Isommat eläimet kuten myyrät, maatalouskoneet ja tulvat voivat tahattomasti levittää perunoita kauas niiden alkuperäisiltä kasvupaikoilta. Kaikki maahan syksyllä jääneet perunat eivät kuole talvipakkasilla, vaan jäämämukuloista nousee kasveja yleisesti seuraavanakin keväänä. (9).

Peruna lisääntyy Suomen olosuhteissa lähinnä vain mukulasta, joten perunan siitepölyn ei ole ajateltu olevan merkittävä riskitekijä. Gm-perunan siitepöly on kuitenkin vähintäänkin haitaksi mehiläistarhureille: mehiläiset vierailevat toisinaan myös perunankukilla (10), jolloin gm-ainesta voi päätyä hunajaan. Mehiläiset voivat myös siirtää gm-ainesta pölyttämiltään alueilta toisille.

 

5. GMO-vapaus demokraattista

Gm-peruna olisi ensimmäinen gm-laji, jota Suomessa viljeltäisiin. Amfloran kaupallisen viljelyn aloittaminen tarkoittaisi, että GMO-vapaus menetettäisiin. Suomalaisista ehdoton valtaosa ei halua syödä gm-ruokaa (11), ja maanviljelijöistäkin vain 4 % varsinaisesti haluaa viljellä sitä (12). Demokratian mukaista onkin jatkaa GMO-vapaalla linjalla.

Esimerkiksi Luomuliitto perää Suomen puhtaan elintarvikeketjun turvaamista. GMO-vapaus on markkinavaltti monissa tuotteissa. Lupauksista huolimatta gm-maatalous on maailmalla lisännyt torjunta-aineiden käyttöä ja aiheuttanut uusien superrikkaruohojen kehittymistä. Gm-jalostus on kallista ja hidasta, eikä se ole lisännyt maanviljelyn satotasoja. Ekologinen, terveellinen, turvallinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen maataloustuotanto löytyy muusta suunnasta. (13).

 

6.   Millainen on kemikaaliyhtiö BASF?

 

Saksalaistaustainen BASF ei ole yhtä tunnettu kuin muut gm-kasveja jalostavat suuryritykset. Syy ei ole pienuudessa, sillä BASF on yksi maailman suurimmista kemikaaliyhtiöistä. Yhtiön Suomessa kauppaamista kemikaaleista arveluttavimpiin kuuluu mm. mansikoiden harmaahomeen torjuntaan käytetty Signum. Tanskalaistutkimuksissa tämän voimakkaan kemikaalin on havaittu olevan vaarallista syntymättömille lapsille (14).

Kemikaaliyhtiö tekee aggressiivista bisnestä myös kokonaan uusien markkinoiden avaamiseksi. BASF kauppaa Afrikkaan patentoituja maissinsiemeniään, jotka on mutaatiojalostuksella saatu sietämään yhtiön myymää torjunta-ainetta. Kemikaalikylvyllä päästään hetkellisesti eroon pahasta loiskasvista, mutta tämä ei ole kestävä tie maanosan pienviljelijöille. Sama tulos saavutettaisiin ekologisemmin vuoroviljelemällä maissia palkokasvien kanssa. Näin säilyisi myös viljelijöiden itsemääräämisoikeus. (15).

Lisäksi on ongelmallista, että maatalouskemikaalien ja patentoitujen (gm-)siementen markkinat ovat vain muutaman yhtiön hallussa. Esimerkiksi kolme suurinta yhtiötä (BASF, Bayer, Syngenta) haukkaa noin 50 % maailman torjunta-ainekaupasta. Tämä on johtanut siihen, että yrityksiä syytetään kilpailun välttelystä ja kartellien muodostamisesta. Ylivaltansa turvin alan yritykset ovat muun muassa nostaneet myymiensä gm-siementen hintoja vuosi vuodelta.

BASF ja Monsanto ovat vuodesta 2007 tehneet yhteisprojektina tutkimus- ja kehitystyötä kasvien kuivuudensietokykyyn liittyen. (16). Kuivuudensietogeeneillä on alkuperänsä: GMO-yrityksiä kritisoidaan geeniperimän kaappaamisesta, koska ne ovat hankkineet patentteja muun muassa satoihin intialaisten viljelijöiden kehittämiin ja ylläpitämiin äärioloissa kasvaviin kasvilajeihin. (17)

 

Tarkemmin Amfloran ympäristö- ja terveysriskejä ruoditaan mm. Greenpeacen maaliskuussa 2010 julkaisemassa raportissa ” Bakgrund till BASF:s genmanipulerade potatis Amflora” http://www.greenpeace.org/raw/content/sweden/rapporter-och-dokument/vad-aer-problemet-med-genfoeraend.pdf

Gm-perunoista yleistä pohdintaa on Michael Pollanin teoksessa Halun kasvioppi (perunoita koskeva luku), Green Spot 2002.

 

Lähteet:

1.  Commission announces upcoming proposal on choice for Member States to cultivate or not GMO's and approves 5 decisions on GMO's, 2.3.2010. (http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/10/222&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=fr)

2. http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/ulkomaan-uutiset/itavalta-sai-seuraajia-myos-luxemburg-kieltaa-amfl/

http://www.fvm.gov.hu/main.php?folderID=874&ctag=articlelist&iid=1&articleID=16043

3. http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/kotimaan-uutiset/amylopektiiniperuna-jalostettu-perinteisin-menetel/

4.  Directive 2001/18/EC on the deliberate release into the environment of genetically modified organisms, Article 4(2) (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2001:106:0001:0038:EN:PDF).

5.  World Health Organisation: Critically Important Antibacterial Agents for Human Medicine for Risk Management Strategies of Non-Human Use. Report of a WHO working group consultation, 15-18 February 2005, Canberra, Australia (http://www.who.int/foodborne_disease/resistance/amr_feb2005.pdf); WHO: 14th Essential Medicines Library: Medicines Use(s): Kanamycin (http://whqlibdoc.who.int/hq/2005/a87017_eng.pdf).European Medicines Agency (EMEA) (2007): Committee for medicinal products for veterinary use and Committee for medicinal products for human use. Presence of the antibiotic resistance marker gene nptII in GM plants for food and feed uses, helmikuu 2007. (http://www.ema.europa.eu/pdfs/human/opiniongen/5693707en.pdf)

6.  Comment of the BVL, Germany, in: EFSA: Application EFSA-GMO-UK-2005-14 (Potatoe EH92-527-1), Comments and opinions submitted by Member States during the three-month consultation period. p. 7; Opinion of the Scientific Panel on Genetically Modified Organisms on an application (Reference EFSA-GMO-UK-2005-14) for the placing on the market of genetically modified potato EH92-527-1 with altered starch composition, for production of starch and food/feed uses, under Regulation (EC) No 1829/2003 from BASF Plant Science1 (Question No EFSA-Q-2005-070) Opinion adopted on 7 December 2005, The EFSA Journal (2006) 324, 1-20 (http://www.efsa.europa.eu/en/scdocs/doc/324.pdf)

7. Lausunnon antoi KTTK eli Kasvintuotannon tarkastuskeskus.  Katso s.18, http://bmg.gv.at/cms/site/attachments/9/7/5/CH0808/CMS1228994124985/10_-_annex_g_-_comments_from_ms_efsa-gmo-uk-2005-14%29.pdf

8. ks. EFSA lähteessä 6;  Birch, A.N.E., Geoghegan, I.E., Griffiths, D.W. & McNicol, J.W. (2002) The effect of genetic transformations for pest resistance on foliar solanidine-based glycoalkaloids of potato (Solanum tuberosum). Annals of Applied Biology, 140, 143-149; Matthews, D., Jones, H., Gans, P., Coates, S. & Smith, L.M. J. 2005. Toxic secondary metabolite production in genetically modified potatoes in response to stress. Journal of Agricultural and Food Chemistry 53: 7766-7776; Kuiper, H.A., Kleter, G.A., Noteborn, H.P.J.M. & Kok, E.J. (2001) Assessment of the food safety issues related to genetically modified foods. The Plant Journal, 27, 503-528.

9.  Arndt, Nicola & Pohl, Matthias (2005): Analyse der bei Freisetzungen gentechnisch veränderter Pflanzen durchgeführten Sicherheitsmaßnahmen: Erhebungszeitraum 1998-2004. BfN Skripten 147. Hrsg.: Bundesamt für Naturschutz, p. 67 (http://www.bfn.de/fileadmin/MDB/documents/skript147.pdf).

10.  http://www.gmovapaa.fi/gmo-tietoa/gm-ja-mehilaistenhoito/

11.  http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/kotimaan-uutiset/suomalaisten-gmo-kannat-eurobarometrissa

12.  http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/kotimaan-uutiset/viljelijat-vastustavat-gm-viljelya-suomessa/

13. Kokoava raportti lähdeviitteineen esimerkiksi: Who benefits from gm crops? -feeding the biotech giants, not the world’s poor, Helmikuu 2009. (http://www.foeeurope.org/GMOs/Who_Benefits/full_report_2009.pdf)

14.  http://www.expressen.se/nyheter/1.720813

15. Swapping Striga for patents - Yet another quick fix for Africa’s farmers? Seedling, GRAIN 2006. (http://www.grain.org/seedling/?id=440)

16. Who Owns Nature? - Corporate Power and the Final Frontier in the Commodification of Life, November 2008. (http://www.etcgroup.org/upload/publication/707/01/etc_won_report_final_color.pdf)

17. Biopiracy of climate-resistant crops, GRAIN 2009. (http://www.grain.org/seedling/?id=655)

 

 

 

 

Kaikki