YLE Kymenlaakso

Hannele Sipun lehmät siirtyivät teollisesta rehusta luomuun. Vaikutukset näkyivät nopeasti.

- Eläinten ulkoinen olemus muuttui. Lihaksista katosi tietty nestepöhö. Lisäksi vasikoiden koko on normalisoitunut. Syntyvät vasikat eivät ole enää tolkuttoman kokoisia. Ja se lehmä mikä on lihava, se on rasvaa. Ja jos on laiha ja se lypsää, se on vähän aikaa laiha ja sitten se lihoo. Karjan ulkoisessa olemuksessa tapahtui selkeä muutos, Sippu toteaa.

Geenimuuntelu on melko uusi asia, ja kattavaa puolueetonta tietoa sen vaikutuksista on vähän tarjolla. Geenikasveja viljellään erityisesti Yhdysvalloissa, muun muassa soijaa ja maissia. Tavoitteena on parantaa tuottavuutta. Pelko on kuitenkin se, että geenimuunneltua viljelyä ei voida pitää erillään, vaan se leviää muihinkin kasveihin.

- Se on aivan käsittämätöntä! Miksi jalostetaan kasveja laboratoriossa ja mennään yli lajirajojen? Meille olisi tärkeää, että pysytään perinteisessä kasvijalostuksessa, jossa jalostettaisiin vain lajien sisällä. Ei oteta perintötekijöitä kanasta, maabakteerista ja viruksesta ja siirretä niitä kasveihin, Hannele Sippu sanoo.

Suomessa geeniviljelemisen pelisääntöjä vasta valmistellaan ministeriössä. Tällä hetkellä muuntelu näkyy esimerkiksi sikojen rehussa, jossa on käytetty geenimuunneltua soijaa.

- Olisi hyvä kehittää suomalainen järjestelmä, että lopputuotteessa olisi maininta, mikäli rehussa on käytetty gmo-soijaa, toteaa MTK Kymenlaakson toiminnanjohtaja Juhani Ristola.

Emeritusprofessori Petter Portinin mukaan geenirehulla kasvatetusta sianlihasta ei ole haittaa ihmiselle. Luomuviljelijät ja luonnonsuojelupiiri vetoavat Kouvolan päättäjiin, jotta kaupungin maat ja joukkoruokailu pidettäisiin geenimuuntelusta vapaana. Vastaavaan on Suomessa sitoutunut 11 kuntaa.

 

http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/kymenlaakso/2009/01/kouvola_halutaan _geenimuuntelusta_vapaaksi_alueeksi_512981.html?origin=rss

 

 

 

 

Kaikki