Keskustelua geenimanipuloiduista kylvösiemenistä hallitsee Monsanton
arvostelu. Saksalainen Bayer on kuitenkin nousemassa Monsanton rinnalle
yhdeksi maailman suurimmista maatalousyrityksistä. Bayer on jo nyt
torjunta-aineiden ja siementen johtavien toimittajien joukossa.
GMO-patenttien määrällä mitattuna Bayer on itse asiassa ykkössijalla,
selviää Euroopan patenttivirastosta hiljattain saaduista tiedoista.

Bayer Cropscience omistaa lukuisten siirtogeenisten kasvien patentin, muun
muassa maissiin, vehnään, riisiin, ohraan, soijaan, puuvillaan,
sokerijuurikkaaseen, rypsiin, perunaan, tupakkaan, tomaattiin ja
viinirypäleeseen. Yhtiö on saanut patentteja jopa geenimuunnelluille
puille, kuten poppeleille, männyille ja eukalyptuksille.

Tiedot selvisivät Coalition against Bayer Dangers ja No Patents on Seeds!
-järjestöjen kyselyssä. Tiedon keruussa tutkittiin kaikki Bayerin Euroopan
patenttivirastoon jättämät patenttihakemukset viimeisten 20 vuoden ajalta.
Selvityksessä kävi ilmi, että yhtiö omistaa Euroopassa myönnetyistä
kahdesta tuhannesta siirtogeenisen kasvin patentista 206. Luku asettaa
Bayerin johtoon, jopa Pieoneerin (179), BASF:n (144), Syngentan (135) ja
Monsanton (119) edelle.

Markkinoiden keskittyminen kiihtyy

Bayer AG:n kokonaan omistama tytäryhtiö Bayer Cropscience on 20 prosentin
markkinaosuudella maailman toiseksi suurin torjunta-aineiden valmistaja
Syngentan jälkeen. Kylvösiementen osalta yhtiö on seitsemännellä sijalla
kolmen prosentin markkinaosuudellaan.

Maatalouskaupan keskittyminen on ollut meneillään jo vuosikymmeniä. Yli 70
prosenttia siementen ja torjunta-aineiden markkinoista on alan suurimpien
yritysten hallussa. Oligopolin tarkoitus on jakaa markkinat keskenään,
sanella hinnat, hallita poliittisia reunaehtoja ja lopulta sitä, miten
ihmiskunta tulee ruokansa kasvattamaan. ”Joka hallitsee öljyä, hallitsee
maata; joka hallitsee ruokaa, hallitsee väestöä,“ on Yhdysvaltain entinen
ulkoministeri Henry Kissinger todennut.

YK:n ja Maailmanpankin aloitteesta laadittu The International Assessment
of Agricultural Science and Technology for Development (IAASTD) -raportti
varoitti jo vuonna 2008, että kasvava patentointi rajoittaa tutkimusta ja
tiedon jakamista. Vahinkoa aiheutuisi erityisesti kehitysmaissa, joissa
patentointi estäisi viljelyn mukauttamasta paikallistasolla, mistä on
hyötyä ruokaturvan ja taloudellisen kestävyyden kannalta.

Kasvimyrkkyjen käyttö lisääntyy

Monsanto on ylivoimaisesti maailman suurin geenimuunneltujen siementen
myyjä. Yhtiö on hankkinut omistukseensa kymmeniä pienempiä
siementuottajia, ja saavuttanut siten noin 27 prosentin osuuden
siemenmarkkinoista. Myös rikkaruohomyrkkyjen ja geenimuunneltujen kasvien
pakettisopimusten suhteen yhdysvaltalainen Monsanto on muita reilusti
edellä. Gm-soijasta 95 prosenttia ja 75 prosenttia maissin ja puuvillan
kaltaisista gm-kasveista sietää Monsanton kehittämää torjunta-ainetta,
glyfosaattia (jonka kauppanimi on Roundup).

Tutkimukset viittaavat siihen, että kemikaalin käyttö voi aiheuttaa
syntymävikoja ja syöpää. Varsinkin Latinalaisessa Amerikassa yhä useampi
viljelijä ja maatyöläinen saa aineesta myrkytyksen. Vastoin toistuvia
lupauksia geenimuunneltujen kasvien käyttö ei ole millään tavalla
vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä, vaan lisännyt sitä. Monsanton
julkinen arvostelu on näin ollen täysin oikeutettua.

Tilanne on saksalaisten Bayerin ja BASF:n kannalta mukava, sillä ne eivät
ole joutuneet julkisen keskustelun kohteiksi. Bayerin glufosinaatti on
kuitenkin kemiallisesti lähellä glyfosaattia ja aivan yhtä vaarallinen.
Myös glufosinaattia (kauppanimeltään Basta) myydään viljelijöille yhdessä
rikkaruohomyrkylle vastustuskykyisten siementen kanssa.

Glufosinaatin vaikuttava aine voi aiheuttaa sikiövaurioita ja on sen
vuoksi luokiteltu lisääntymistä vaarantavaksi myrkyksi. EUssa
torjunta-aine on vedettävä pois myynnistä vuoteen 2017 mennessä. Bayer
tiedotti yhtä kaikki toukokuussa 2013, että se rakentaa uuden
glufosinaattia tuottavan tehtaan Yhdysvaltoihin. Yhtiö haluaa päästä
jaolle, kun glyfosaatti alkaa olla yhä tehottomampi rikkaruohojen
torjunnassa.

Bayer kirii kärkeen

Bayer on edennyt vakaasti gm-teknologian saralla. Yhtiö on tehnyt
tutkimusta geenimuunnelluilla kasveilla vuodesta 1980 lähtien. Vuonna 2001
se nousi ykkössarjaan valtaamalla Aventis Cropsciencen, joka puolestaan
oli muodostettu Scheringin, Rhone Poulencin ja Hoechstin gm-osastoista.

Sen jälkeen Bayer osti mm. Plant Genetics Systemsin, Planttecin, Prosoy
Geneticsin ja Athenixin. Lisäksi se ryhtyi yhteistyöhön
bioteknologiayritysten ja tutkimusinstituuttien kanssa. Näiden joukossa
ovat mm. Evogene (riisi), Mertec (soija), Futuregene (puuvilla),
Commonwealth Scientific and Industrial Research Organisation (vehnä) ja
Brazilian Centre for Sugarcane Technology (sokeriruoko).

Tällä hetkellä eniten menekkiä on Bayerin puuvillansiemenillä, joihin
liittyen yrityksellä on 18 gm-patenttia. Yhtiö on jo 10 vuotta sitten
hakenut EUlta tuontilupaa omalle rikkaruohomyrkkyä sietävälle
gm-riisilleen, jonka lajikenimi on LL62.

Bayerilla 206 GMO-patenttia

Edellä mainittu kysely paljastaa, että Bayer on jättänyt Euroopan
patenttivirastoon yhteensä 771 patenttihakemusta viimeisten 20 vuoden
aikana. Näistä hyväksyttiin 206. Kolmen viime vuoden aikana myönnettyjen
patenttien määrässä yritysten kärkikaksikko on saksalainen: BASF (69
patenttia) ja Bayer (56 patenttia).

Bayer omistaa 26 patenttia yksinomaan tärkkelykselle ja sokerille. Sen
tarkoitus on valmistaa geenimuunnelluista kasveista tärkkelystä teolliseen
käyttöön ja sokeria erityiskäyttöön.

Bayerin patenteista 23 liittyy torjunta-aineiden vastustuskykyyn. Osa
glufosinaatti-patenteista on 1980-luvulta ja ne ovat jo menneet umpeen.
Patenttisuojaa jatkaakseen Bayer on tehnyt pieniä muutoksia tärkeiden
kasvien, kuten soijan ja puuvillan, DNAhan ja hakenut niille uusia
patentteja.

Koska Monsanton patentti yhtiön tuottamaan glyfosaattiin on umpeutunut,
Bayer tuottaa nyt itse myös sitä ja omistaa kymmenen
glyfosaattiteknologiaa koskevaa patenttia. Esimerkiksi patentti numero EP
1994158 kuvaa glyfosaatin vastustuskykyprosessia, johon Bayer on
rekisteröinyt oikeudet 23 eri kasvin kohdalla. Näihin kuuluvat maissi,
ohra, soija ja riisi sekä useita puita ja jopa nurmiheiniä.

Saastumisskandaali

Elokuussa 2011 Bayer sai EU-tuontiluvan glufosinaattia sietävälle,
A5547-127-nimiselle soijalajikkeelle. Tätä soijatyyppiä tullaan
kasvattamaan lähinnä Etelä-Amerikassa ja tuomaan Eurooppaan eläinten
rehuksi. Vain muutamaa kuukautta aikaisemmin yhtiö oli saanut kyseiselle
soijapavulle patentin, joka on voimassa vuoteen 2026. Patentti suo
yhtiölle myös yksinoikeuden testata, ovatko muut soijan siemenet
saastuneet tällä soijalajikkeella. Tavoitteena saattaa olla riippumattoman
testauksen estäminen.

Geeniteknologian historian suurimman saastumisskandaalin takana oli niin
ikään glufosinaattia kestävä kasvi. Vuonna 2006 supermarketteihin
kaikkialle maailmaan ilmestyi geneettisesti muunneltua LL601-riisiä,
vaikka mitään lupia kasvin kaupalliseen tuotantoon ei ollut. Hieman yli 30
prosenttia Yhdysvalloista tulevasta riisistä oli saastunutta. EU ja Japani
keskeyttivät kaiken riisintuonnin Pohjois-Amerikasta.

Vuonna 2012 Bayer joutui maksamaan yli 900 miljoonaa dollaria korvauksia
viljelijöille, joihin saastuminen oli vaikuttanut. LL601-riisiä löytyy
edelleen säännöllisesti pieniä määriä tavanomaisena myydyn riisin
joukosta.

Terminaattoripatentit

Viljelijät ovat tuottaneet omia siemeniään tuhansien vuosien ajan. He ovat
kehittäneet kasveja, jotka ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin parhaalla
mahdollisella tavalla. Suurille siementuottajille tämä itseriittoinen
menetelmä on ilmeinen ongelma. Pahin temppu, jonka maatalousjätit ovat
vapaalle kasvintuotannolle tehneet, on niin sanottu
terminaattoriteknologia. Se merkitsee, että kasveista tulee
geenimuuntelun seurauksena yhden kylvön jälkeen steriilejä ja
viljelijöiden on pakko ostaa uudet siemenet vuosittain.

Kaikki suuret maatalousyritykset tekevät tutkimusta
”terminaattorisiemenillä” ja rekisteröivät patentteja tältä alalta.
Otettuaan haltuunsa Hoechst Schering Agrevo GmbH -yhtiön (myöhemmin
Aventis) myös Bayer omistaa ”terminaattoripatentteja”. Niihin kuuluu
esimerkiksi se prosessi, jolla tuotetaan emin osalta steriilejä kasveja.

”Terminaattorikasveja” ei tuoteta tällä hetkellä. Niiden käyttö on ollut
jäädytettynä YK:n biodiversiteettisopimuksen perusteella vuodesta 2000
lähtien. Keskeytys ei kuitenkaan ole laillisesti sitova, ja käyttökieltoa
on yritetty heikentää useaan otteeseen. Yritysten onnistuminen olisi
valtava uhka biodiversiteetille ja miljoonien maatalouden varassa elävien
ihmisten ruokaturvalle, erityisesti kehitysmaissa. Siksi
ympäristöjärjestöt kaikkialla maailmassa vaativat kyseisen teknologian ja
siihen liittyvien patenttien pysyvää kieltoa.

Vaihtokauppaa patenteilla

Lukuisista patenteista ja yhteistyösuhteista huolimatta Bayerin
geeniteknologiaohjelma perustuu suurelta osin kahteen tekniikkaan. Näitä
ovat ensinnäkin rikkakasvimyrkylle vastustuskykyiset siemenet ja niiden
myynti yhdessä glufosinaatti- ja glyfosaatti-myrkkyjen kanssa, sekä
toiseksi kasvit, jotka tuottavat itse hyönteisiä tappavaa Bacillus
thuringiensis (Bt)-myrkkyä.

Molemmat menetelmät ovat olleet markkinoilla 1990-luvulta lähtien. Niiden
ihmisille ja ympäristölle aiheuttaman vaaran takia Coalition against Bayer
Dangers vaatii glufosinaatin ja glyfosaatin välitöntä vetämistä
markkinoilta.

Koska geenimuunnellut kasvit menettävät vaikutustaan rikkakasveihin ja
tuholaishyönteisiin, on Bayer vaihtanut useita patentteja Monsanton,
Dupontin, Syngentan ja DOWin kanssa. Nyt yritykset myös käyttävät
kilpailijoidensa menetelmiä ja kauppaavat siemeniä, jotka ovat immuuneja
kahdelle tai jopa kolmelle rikkaruohomyrkylle. Vuonna 2012 esiteltiin
soijatyyppi, joka kestää sekä glufosinaattia että glyfosaattia, ja tuottaa
lisäksi kuutta Bacillius thuringiensis (Bt) -toksiinia. Marraskuussa 2013
EUssa sallittiin SmartSax-maissin maahantuonti, joka niin ikään sietää tai
tuottaa itse yhteensä kahdeksaa eri torjunta-ainetta.

Patentteja tavallisille kasveille

Bayer ja kumppanit eivät 25 vuodessa ole onnistuneet murtamaan
eurooppalaisten kuluttajien epäilyä geenitekniikkaa kohtaan. BASF on
luovuttanut ja siirtänyt koko GMO-tutkimuksensa Yhdysvaltoihin. Lisäksi
geenimuunteluun liittyvät profetiat ovat osoittautuneet vääriksi. Sadot
eivät ole merkittävästi kasvaneet, eikä torjunta-aineiden käyttö ole
vähentynyt.

Siksi Bayer on tehostanut tavanomaisten kasvinjalostusmenetelmien käyttöä.
Tavanomainen jalostus on kuitenkin kannattavaa vain, jos yritys omistaa
siihen patenttioikeudet. Bayer pyrkiikin saamaan ne, tähän saakka
onnistuneesti. Elokuussa 2011 Euroopan patenttivirasto myönsi patentin
sellaisten kasvien viljelyyn, joiden stressinsietokyky on parantunut
(patentti EP1616013). Patentti on voimassa vuoteen 2024. Stressitekijöitä
ovat muun muassa kuivuus, kirkas valo, kuumuus ja ravinteiden puute.

Euroopan patenttiviraston myöntämistä kahdesta tuhannesta kasvipatentista
runsaat sata koskee tavanomaisesti viljeltyjä kasveja. On myös yleistä
kehittää kasvilajia ensin tavanomaisen kasvinjalostuksen keinoin ja
hyödyntää sen jälkeen vielä geenimuuntelua, sillä patenttioikeuksien
saaminen näihin kasveihin on helpompaa. Myöntämällä tällaisia patentteja
virasto hyväksyy kasvien julistamisen ”keksinöiksi” ja geneettisten
resurssien monopolisoimisen.

Tämä osoittaa, että kansainvälinen patenttilaki on muuttunut
merkittävästi. Sekä Strasbourgin sopimus vuonna 1963 että Euroopan
patenttisopimus 1977 sulkivat pois ”biologisten menetelmien”
omistusvaateet. Eläin- ja kasvirotujen tai -lajien ei katsottu olevan
patenttisuojelun piiriin kuuluvia keksintöjä. Päätöksen oli tarkoitus
suojella elämän perusprosesseja kauppatavaraksi päätymiseltä.
Geenitekniikan olisi ollut näin lähes mahdoton tulla tuottoisaksi talouden
alaksi.

Siksi Bayerin ja muiden yhtiöiden lobbausryhmät tekivät kaikkensa lakien
uudelleentulkitsemiseksi erilaisin lakitempuin. Läpimurto tapahtui vuonna
1980, kun Yhdysvaltain patenttivirasto myönsi tekijänoikeuden bakteerille
väittäen, että se muistuttaa paljon enemmän elotonta kemiallista
yhdistettä kuin hevosta, mehiläistä tai vadelmaa.

Siitä lähtien edettiin nopeasti. Vuonna 1988 Harvardin yliopisto onnistui
saamaan immateriaalioikeudet niin sanottuun OncoMouseen (hiireen, joka on
erityisen altis syövälle) ja kirjoitti heti lisenssisopimuksen lääkeyhtiö
DuPontin kanssa. Nykyään Euroopan patenttivirasto antaa omistusoikeuksia
jopa tavanomaisesti jalostetuille kasveille.

Toivon pilkahduksia kuitenkin on. Kesällä 2013 Saksan patenttilakia
muutettiin niin, että se kieltää immateriaalioikeuksien myöntämisen
tavanomaisesti jalostetuille eläimille ja kasveille. Laki ei tietenkään
vaikuta Euroopan patenttiviraston käytäntöihin, mutta toivottavasti muut
maat seuraavat esimerkkiä ja kieltävät elävien organismien patentoinnin.

***************

Euroopan patenttiviraston myöntämien patenttien määrä:
1. Bayer: 206
2. DuPont-Pioneer: 179
3. BASF: 144
4. Syngenta: 135
5. Monsanto: 119
6. DOW: 20

Patenttihakemusten määrä:
1. DuPont-Pioneer: 1454
2. BASF: 1273
3. Syngenta: 961
4. Monsanto: 811
5. Bayer: 771
6. DOW: 228

Tarkemmin:
GM Patents Bayer and Syngenta: www.cbgnetwork.de/download
/Patents_Bayer_Syngenta.pdf

GM Patents BASF, Pioneer, Dow and Monsanto:
www.cbgnetwork.de/downloads/Patents_BASF_Pioneer_Dow_Monsanto.pdf
detailed list of Bayer patents:
www.cbgnetwork.de/downloads/Bayer_erteilte_Patente.pdf


Artikkeli on suomennettu Coalition against BAYR-dangers / Coordination
gegen BAYER-Gefahren –sivustolta. Kirjoitettu lokakuussa 2013.
Alkuperäinen kirjoitus:  http://www.cbgnetwork.de/5242.html

Kaikki