Suomen linja eroaisi huomattavasti esimerkiksi Saksan, Itävallan ja Puolan ankaran vastuun periaatteesta. Useissa Keski-Euroopan maissa vastuu tämänkaltaisista ympäristöhaitoista lankeaa viljelijälle.

Muuntogeenisten eli gmo-lajikkeiden karkaaminen tavallisten kasvien sekaan on ongelma erityisesti luomuviljelmillä. EU ei kuitenkaan ole vielä hyväksynyt käyttöön gmo-lajikkeita, jotka soveltuisivat Suomen ilmanalaan. Rinnakkaiselolakiesitys on kuitenkin merkki varautumisesta geenimuunneltujen kasvien tuloon Suomeen.

Laki asettaa gmo-viljelijöille normeja mm. eristysetäisyyksistä, viljelylaitteiden käytöstä ja pakollisista välivuosista siirryttäessä yhden gmo-lajikkeen viljelystä toiseen. Lisäksi gmo-viljelijän on ilmoitettava geenimuunneltujen lajikkeiden viljelystä joko kunnalle tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle.

Lakiesityksestä huolimatta, maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvoksen Kirsi Heinosen mukaan gmo-lajien ja tavallisten kasvien sekoittumista on käytännössä mahdotonta estää. Heinosen mukaan ministeriö ei aio esittää nollatoleranssia. Jos sekoittumista tapahtuu, korvataan kärsineelle osapuolelle vain tuotteiden markkina-arvojen erotus.

YLEN sivuilla aiheesta myös keskustelua:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/geenimuunneltujen_viljelysten_leviamisen _haitat_valtion_korvattaviksi__532893.html