Avoin kirje MTK:n puheenjohtajalle
Maaseudun tulevaisuus 22.10.2008
MTK on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien
etujärjestö, jonka tehtävänä on toimia jäsenkuntansa edunvalvojana.
Valmisteilla oleva maa- ja metsätalousministeriön lakiesitys
muuntogeenisen kasvintuotannon rinnakkaiselosta tavanomaisen- ja
luonnonmukaisen maataloustuotannon välillä, on täytäntöön tullessaan
viemässä toimintaedellytyksiä jo olemassa olevilta tuotantomuodoilta.
Rinnakkaiselolaiksi kutsuttu lakiesitys luo puitteet muuntogeeniselle
kasvintuotannon harjoittamiselle Suomessa ja siitä seuraavien
sekaantumishaittojen korvaamismenettelyyn tavanomaisille ja
luomutiloille.
Lakiesitys on nykyisten tuotantomuotojen harjoittajien kannalta
tyrmistyttävän huono. Lähtökohdiltaankaan se ei pyri estämään
muuntogeenisten ainesosien leviämistä siitä vapaisiin viljelyksiin,
ainoastaan ehkäisemään saastuntaa ja siitä aiheutuvia haittoja.
Lakiesityksen mukaan saastunnan sattuessa siitä kärsineelle
viljelijälle korvattaisiin vain sadon hinnanerotus muuntogeenisen ja
siitä vapaan tuotannon väliltä. Korvauksen maksaisi valtio, ei
saastunnan aiheuttaja. Lakiesityksen mukaan ei korvata saastunnasta
aiheutuneita imagohaittoja eikä muitakaan välillisiä kustannuksia.
Lakiesityksen ulkopuolelle on jätetty kauppa, kuljetusliikkeet ja
jatkojalostajat. Muualla maailmassa ja myös Suomessa on esimerkkejä
siitä, kuinka näiden tahojen toimesta gmo-saastuntaa on tapahtunut.
Suomalainen maataloustuotanto perustuu puhtaaseen tuotantoon ja sen
aikaansaamaan imagoon. Suomalaiset luomutuotteet ovat erittäin
kysyttyjä maailmalla. Myös tavanomaiset tuotteet myyvät puhtaudellaan,
jolla niitä myös markkinoidaan. Tätä puhdasta mielikuvaa
tuotannostamme ei ole syytä menettää.
Muuntogeenisen kasvintuotannon harjoittamisen aloittaminen
paikkakunnalla johtaisi gm-vapaan viljelyn toimintaedellytyksien
olennaiseen heikentymiseen. Ristikukkaisten kasvien kohdalla haitat
olisivat kaikkein suurimmat. Pelkästään viljelijälle aiheutuvat
kustannukset sadon gmo-vapaaksi osoittavista tarkastuksista ja
mittauksista tulisivat olemaan huomattavat. Saastunta taasen voisi
tuhota viljelijän koko elämäntyön.
Muuntogeenisen aineiston leviämistä luontoon ja muille viljelyksille
on mahdotonta estää, sen myöntävät ankarimmatkin gm-viljelyn
puolestapuhujat.
Suomen maatalous on vielä gm-vapaata ja ainoa keino säilyttää se ja
niin tavanomaisen, luonnonmukaisen kuin myös muuntogeenisentuotannon
toimintaedellytykset, on pitää Suomen maatalous myös jatkossa
gm-vapaana.
Aikooko MTK nykyisessä tilanteessa pyrkiä turvaamaan luomu- ja
tavanomaisentuotannon toimintaedellytykset? Vai näkeekö MTK
tärkeämpänä edesauttaa uuden tuotantomuodon maahantuomista jo
olemassaoloevien tuotantomuotojen kustannuksella?
Pyydämme ystävällisesti vastausta yhdistyksemme vuosikokoukseen 24.10. mennessä.
Etelä-Suomen Luonnon-mukaisen Viljelyn yhdistys
ESVY ry:n hallitus